Koronapandemian vaikutus röntgenhoitajien työhyvinvointiin : scoping-katsaus
Zakik, Busaina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403174548
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403174548
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää koronapandemian vaikutuksia diagnostisten röntgenhoitajien työhön. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: ”Miten koronapandemia on ilmennyt röntgenhoitajien työssä?” ja ”Miten koronapandemia vaikutti röntgenhoitajien työhyvinvointiin?”. Opinnäytetyö toteutettiin scoping-kirjallisuuskatsauksena, sillä aikaisempaa tutkimustietoa röntgenhoitajista ja koronapandemiasta löytyi verrattain vähän. Scoping-katsauksessa voidaan kuvata tutkimuskohdetta laajasti ja selvittää edellytyksiä systemaattiselle katsaukselle. Scoping-katsauksesta saatavaa tietoa voidaan myös käyttää strategisen päätöksenteon tukena.
Scoping-katsauksen aineiston keruu tehtiin keväällä ja kesällä 2023 Cinahl-, Medic-, Medline- ja ProQuest -tietokannoista. Hakulausekkeena oli kansainvälisissä tietokannoissa (radiographer* OR “radiological technologist*”) AND (“mental health” OR stress OR burnout) AND covid* NOT (“radiation treatment” OR radiotherapy OR “radiation therapy”) ja suomenkielisessä röntgenhoitaj* AND (covid* OR korona). Aineistoon valikoitui 14 tutkimusta, joista 13 englanniksi ja yksi suomeksi. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Keskeisinä tuloksina todetaan, että koronapandemia muutti röntgenhoitajien kokonaistyömäärää, työskentelytapoja ja turvallisuustekijöitä. Kuvantamistutkimusten kokonaismäärä laski, mutta natiivi- ja tt-tutkimusten määrä kasvoi. Natiivitutkimusten määrä kasvoi myös osaston ulkopuolisten kuvausten osalta. Kuvausta kohti käytetty aika kasvoi suojainten pukemisen ja riisumisen takia. Röntgenhoitajat saivat vaihtelevasti koulutusta koronapotilaiden käsittelyyn. Koronapandemia huononsi röntgenhoitajien työhyvinvointia aiheuttaen pelkoa, ahdistusta ja uupumusasteista kuormitusta. Työpaikat tarjosivat vaihtelevasti tukea työhyvinvointiin.
Opinnäytetyöstä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi jatkotutkimuksissa suomalaisten röntgenhoitajien työhyvinvoinnista koronapandemian aikana tai esihenkilötyön tukena miettiessä, mitä aspekteja on hyvä ottaa huomioon työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Scoping-katsauksen aineiston keruu tehtiin keväällä ja kesällä 2023 Cinahl-, Medic-, Medline- ja ProQuest -tietokannoista. Hakulausekkeena oli kansainvälisissä tietokannoissa (radiographer* OR “radiological technologist*”) AND (“mental health” OR stress OR burnout) AND covid* NOT (“radiation treatment” OR radiotherapy OR “radiation therapy”) ja suomenkielisessä röntgenhoitaj* AND (covid* OR korona). Aineistoon valikoitui 14 tutkimusta, joista 13 englanniksi ja yksi suomeksi. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Keskeisinä tuloksina todetaan, että koronapandemia muutti röntgenhoitajien kokonaistyömäärää, työskentelytapoja ja turvallisuustekijöitä. Kuvantamistutkimusten kokonaismäärä laski, mutta natiivi- ja tt-tutkimusten määrä kasvoi. Natiivitutkimusten määrä kasvoi myös osaston ulkopuolisten kuvausten osalta. Kuvausta kohti käytetty aika kasvoi suojainten pukemisen ja riisumisen takia. Röntgenhoitajat saivat vaihtelevasti koulutusta koronapotilaiden käsittelyyn. Koronapandemia huononsi röntgenhoitajien työhyvinvointia aiheuttaen pelkoa, ahdistusta ja uupumusasteista kuormitusta. Työpaikat tarjosivat vaihtelevasti tukea työhyvinvointiin.
Opinnäytetyöstä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi jatkotutkimuksissa suomalaisten röntgenhoitajien työhyvinvoinnista koronapandemian aikana tai esihenkilötyön tukena miettiessä, mitä aspekteja on hyvä ottaa huomioon työhyvinvoinnin kehittämisessä.