Perifeerisen laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon prosessikuvaus : TOLA-hanke
Rappu, Riikka; Tsutsunen, Sanna-Mari (2014)
Rappu, Riikka
Tsutsunen, Sanna-Mari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418420
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata perifeerisen laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon prosessi yhteistyöosastolla. Opinnäytetyö on osa TOLA–hanketta, jonka tarkoituksena on luoda yhdenmukainen toimintamalli laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon ja aseptiikan oikeasta toteutuksesta osana turvallista potilashoitoa.
Opinnäytetyö toteutettiin perehtymällä perifeeriseen laskimonsisäiseen mikrobilääkehoitoon keräämällä kattava määrä aiheeseen liittyvää, tutkittua, näyttöön perustuvaa tietoa. Kerätyn tiedon avulla muodostettiin opinnäytetyön teoriapohja ja oikeellinen malli perifeerisestä suo-nensisäisestä mikrobilääkehoidosta. Lähteinä käytettiin sekä englanninkielisiä että suomenkielisiä tieteellisiä artikkeleita sekä ohjeistuksia. Teoriapohjan avulla muodostettiin havainnointilomake. Havainnointilomake toimi tarkistuslistana, jonka avulla tarkempi havainnointi laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon prosessin toteutumisesta yhteistyöosastolla onnistui. Havainnointi tapahtui viitenä päivänä, jonka aikana havainnoitiin sairaanhoitajien työskentelyä yhteistyöosastolla ulkopuolisen havainnoijan roolissa. Lopuksi havainnoinnin kautta saatuja tuloksia verrattiin teoriapohjaan ja niistä tehtiin yhteenveto.
Havainnoinnin tulokset osoittavat, että yhteistyöosaston hoitohenkilökunta toimii pääsääntöisesti oikeellisesti ja näyttöön perustuvien ohjeiden mukaisesti. Potilaat saivat oikeaa lääkettä oikeaan aikaan ja oikealla annostuksella. I.v.-lääkelistat olivat selkeitä, henkilökunta oli tarkkana jokaisessa työvaiheessa ja he pyrkivät aseptiseen työskentelyyn. Puutteita oli käsidesinfektion kestossa, potilaan henkilöllisyyden oikeellisessa varmistamisessa, työpinnan desinfioinnissa sekä lääkelisäystarrojen puutteellisessa merkitsemisessä lääkkeen lisääjän osalta. TOLA-hankkeeseen kuuluvissa muissa opinnäytetöissä on saatu samansuuntaisia tuloksia käsidesinfektion keston ja potilaan tunnistamisen suhteen. Tämä olisikin hyvä kehittämiskohde jatkossa, sillä sekä oikeellinen käsidesinfektio että potilaan tunnistaminen oikein lisäävät tutkitusti osaltaan potilasturvallisuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin perehtymällä perifeeriseen laskimonsisäiseen mikrobilääkehoitoon keräämällä kattava määrä aiheeseen liittyvää, tutkittua, näyttöön perustuvaa tietoa. Kerätyn tiedon avulla muodostettiin opinnäytetyön teoriapohja ja oikeellinen malli perifeerisestä suo-nensisäisestä mikrobilääkehoidosta. Lähteinä käytettiin sekä englanninkielisiä että suomenkielisiä tieteellisiä artikkeleita sekä ohjeistuksia. Teoriapohjan avulla muodostettiin havainnointilomake. Havainnointilomake toimi tarkistuslistana, jonka avulla tarkempi havainnointi laskimonsisäisen mikrobilääkehoidon prosessin toteutumisesta yhteistyöosastolla onnistui. Havainnointi tapahtui viitenä päivänä, jonka aikana havainnoitiin sairaanhoitajien työskentelyä yhteistyöosastolla ulkopuolisen havainnoijan roolissa. Lopuksi havainnoinnin kautta saatuja tuloksia verrattiin teoriapohjaan ja niistä tehtiin yhteenveto.
Havainnoinnin tulokset osoittavat, että yhteistyöosaston hoitohenkilökunta toimii pääsääntöisesti oikeellisesti ja näyttöön perustuvien ohjeiden mukaisesti. Potilaat saivat oikeaa lääkettä oikeaan aikaan ja oikealla annostuksella. I.v.-lääkelistat olivat selkeitä, henkilökunta oli tarkkana jokaisessa työvaiheessa ja he pyrkivät aseptiseen työskentelyyn. Puutteita oli käsidesinfektion kestossa, potilaan henkilöllisyyden oikeellisessa varmistamisessa, työpinnan desinfioinnissa sekä lääkelisäystarrojen puutteellisessa merkitsemisessä lääkkeen lisääjän osalta. TOLA-hankkeeseen kuuluvissa muissa opinnäytetöissä on saatu samansuuntaisia tuloksia käsidesinfektion keston ja potilaan tunnistamisen suhteen. Tämä olisikin hyvä kehittämiskohde jatkossa, sillä sekä oikeellinen käsidesinfektio että potilaan tunnistaminen oikein lisäävät tutkitusti osaltaan potilasturvallisuutta.