Automaattisen vesisammutusjärjestelmän vesilähteen ratkaisumallin määrittäminen
Käyhkö, Tomi (2014)
Käyhkö, Tomi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318330
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318330
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena on määrittää ratkaisumalli automaattisen vesisammutusjärjestelmän vesilähteen valitsemiselle. Tällä hetkellä Suomessa vallitsee epätietoisuus viranomaisten, tarkastustoimen ja suunnittelun piirissä vesilähdevalinnoissa. Suomessa ei ole sääntöä, joka määrittäisi tavan tai perustan vesilähteen valinnalle. Automaattisten sammutuslaitteistojen käyttö paloturvallisuuden varmistamisessa on kasvamassa tulevaisuudessa.
Tässä työssä on kerrottu käytettävissä olevista vesilähdetyypeistä ja niiden määritelmistä sekä Suomessa että maailmalla. Vesilähteisiin liittyviä sääntöjä ja niiden välisiä merkittävimpiä eroja on käsitelty omassa kappaleessa. Vesilähteen vaikutusta paloriskiin on pyritty kuvaamaan paloriskianalyysin, vesilähteen luotettavuutta kuvaavan mallin sekä tilastotietojen perusteella. Työssä on myös tutkittu karkeasti palotapahtumien ja vesikatkojen yhdenaikaisuuden mahdollisuutta sprinklerilaitteistolla suojatuissa kohteissa. Insinöörityön aiheeseen liittyen on myös haastateltu sekä tarkastus että suunnittelutehtävissä toimivia henkilöitä. Liitteissä on esitetty kytkentäkaavioita sprinklerivesilähteistä, joiden pohjalta olisi mahdollista tarkastella vesilähteiden luotettavuutta komponenttitasolla.
Työssä tehtyjen vertailujen, tutkimusten sekä keskustelujen pohjalta vesilähteen valintaa selkeyttämään ja helpottamaan Granlund Oy:llä lähdetään kehittämään vastaavanlaista taulukkovalintamenetelmää vesilähteelle kuin saksalaisessa VdS CEA 4001: 2005-09 (02)säännössä on käytössä. Saksalaista taulukoista, jotka on esitetty tässä työssä, on muokattava suomalaisia sääntöjä ja määräyksiä palvelevia.
Tässä työssä on kerrottu käytettävissä olevista vesilähdetyypeistä ja niiden määritelmistä sekä Suomessa että maailmalla. Vesilähteisiin liittyviä sääntöjä ja niiden välisiä merkittävimpiä eroja on käsitelty omassa kappaleessa. Vesilähteen vaikutusta paloriskiin on pyritty kuvaamaan paloriskianalyysin, vesilähteen luotettavuutta kuvaavan mallin sekä tilastotietojen perusteella. Työssä on myös tutkittu karkeasti palotapahtumien ja vesikatkojen yhdenaikaisuuden mahdollisuutta sprinklerilaitteistolla suojatuissa kohteissa. Insinöörityön aiheeseen liittyen on myös haastateltu sekä tarkastus että suunnittelutehtävissä toimivia henkilöitä. Liitteissä on esitetty kytkentäkaavioita sprinklerivesilähteistä, joiden pohjalta olisi mahdollista tarkastella vesilähteiden luotettavuutta komponenttitasolla.
Työssä tehtyjen vertailujen, tutkimusten sekä keskustelujen pohjalta vesilähteen valintaa selkeyttämään ja helpottamaan Granlund Oy:llä lähdetään kehittämään vastaavanlaista taulukkovalintamenetelmää vesilähteelle kuin saksalaisessa VdS CEA 4001: 2005-09 (02)säännössä on käytössä. Saksalaista taulukoista, jotka on esitetty tässä työssä, on muokattava suomalaisia sääntöjä ja määräyksiä palvelevia.