Kun Jussi kouluun lähti : Sosiaalipedagoginen hevostoiminta ryhmäytymisen tukena Kangaslammin alakoulun starttiluokalla
Kuosmanen, Kaisa; Keränen, Jaana; Mikkonen, Mirella; Ollikainen, Tuija (2014)
Lataukset:
Kuosmanen, Kaisa
Keränen, Jaana
Mikkonen, Mirella
Ollikainen, Tuija
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318317
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on toimintatutkimus, jossa kokeiltiin sosiaalipedagogista hevostoimintaa lasten ryhmäyttämisen tukena ja tutkittiin, mitä uutta eläimen läsnäolo voi tuoda lasten ryhmäyttämisprosessiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös, heijastuuko toiminta lasten käyttäytymiseen luokassa esimerkiksi sosiaalisina taitoina tai oppimismotivaation lisääntymisenä. Toimeksiantaja oli iisalmelainen Kangaslammin alakoulu ja tutkimuskohteena siellä toimiva starttiluokka, johon kuului kuusi oppilasta.
Työ jakautui kahteen osaan: käytännön toimintaan sekä tutkimukselliseen osioon. Käytännön osuus koostui viidestä toimintakerrasta, joiden keskiössä oli pieni shetlanninponiruuna nimeltään Jussi. Toimintakertojen tavoitteena oli tukea lasten ryhmäytymistä. Toiminnan vaikutuksia tutkittiin seuraavin menetelmin: havainnointi, lasten piirustukset, opettajan teemahaastattelu ja vanhemmille suunnattu kysely. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat sosiaalipedagogisen hevostoiminnan soveltuvan erinomaisesti lasten ryhmäyttämisen tukemiseen. Vastaajat näkivät toiminnan olleen paitsi hauskaa myös hyödyllistä. Eläinavusteisen toiminnan todettiin kehittäneen lasten yhteistyötaitoja sekä edistäneen sosiaalista kanssakäymistä. Lisäarvona muihin ryhmäyttämismenetelmiin verrattuna todettiin toiminnan suuri motivoivuus sekä vaikutus starttiluokan statuksen nousuun ja sitä kautta lasten koulumotivaatioon.
Opinnäytetyö antoi rohkaisevia tuloksia sosiaalipedagogisen hevostoiminnan soveltuvuudesta kouluympäristöön ja etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa toimimiseen. Suomessa green care -menetelmien käyttö ja tuntemus on vielä kaiken kaikkiaan melko vähäistä, joten menetelmien kehittämistä ja vaikuttavuuden arviointia tarvitaan lisää.
Työ jakautui kahteen osaan: käytännön toimintaan sekä tutkimukselliseen osioon. Käytännön osuus koostui viidestä toimintakerrasta, joiden keskiössä oli pieni shetlanninponiruuna nimeltään Jussi. Toimintakertojen tavoitteena oli tukea lasten ryhmäytymistä. Toiminnan vaikutuksia tutkittiin seuraavin menetelmin: havainnointi, lasten piirustukset, opettajan teemahaastattelu ja vanhemmille suunnattu kysely. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat sosiaalipedagogisen hevostoiminnan soveltuvan erinomaisesti lasten ryhmäyttämisen tukemiseen. Vastaajat näkivät toiminnan olleen paitsi hauskaa myös hyödyllistä. Eläinavusteisen toiminnan todettiin kehittäneen lasten yhteistyötaitoja sekä edistäneen sosiaalista kanssakäymistä. Lisäarvona muihin ryhmäyttämismenetelmiin verrattuna todettiin toiminnan suuri motivoivuus sekä vaikutus starttiluokan statuksen nousuun ja sitä kautta lasten koulumotivaatioon.
Opinnäytetyö antoi rohkaisevia tuloksia sosiaalipedagogisen hevostoiminnan soveltuvuudesta kouluympäristöön ja etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa toimimiseen. Suomessa green care -menetelmien käyttö ja tuntemus on vielä kaiken kaikkiaan melko vähäistä, joten menetelmien kehittämistä ja vaikuttavuuden arviointia tarvitaan lisää.