Sairaanhoitajien työhyvinvointia lisäävät ja kuormittavat tekijät terveyskeskuksen akuuttiosastolla

Abstract

Terveydenhuolto on rakenteellisten muutosten edessä, joten sairaanhoitajien työhyvinvoinnin tukeminen on tärkeää. Väestön ikääntyessä ja lisääntyneiden terveystarpeiden sekä henkilöstöpulaan liittyvien ongelmien vuoksi aihe on ajankohtainen. Työhyvinvointia kehittämällä voidaan saada sairaanhoitajat entistä paremmin jaksamaan työssään, jolloin sairauspoissaolot vähenevät ja työhön sitoutuminen lisääntyy.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajien työhyvinvointia lisääviä ja kuormittavia tekijöitä, terveyskeskuksen akuuttiosastolla. Tutkimuksen tavoitteena on tukea sairaahoitajien työhyvinvoinnin kehittämistä. Tutkimuksen avulla voidaan lisätä sairaanhoitajien ja esimiesten tietoisuutta työhyvinvointiin liittyvistä tekijöistä, jolloin sairaanhoitajien työhyvinvointia voidaan kehittää entistä paremmaksi. Tutkimus toteutettiin terveyskeskuksen akuuttiosastolla, jossa kohderyhmänä oli vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olevat sairaanhoitajat (yhteensä 12 hoitajaa).

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeellla, jonka vas-tausprosentti oli 68%. Sairaanhoitajat vastasivat lomakehaastattelun avoimiin kysymyksiin essee -muotoisesti tuoden ilmi omia kokemuksiaan työhyvinvointia lisäävistä ja kuormittavista tekijöistä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimustulokset osoittivat sairaanhoitajien voivan työssään kohtalaisen hyvin. Tutkimustulosten mukaan tärkeimpiä työhyvinvointia lisääviä tekijöitä olivat hyvä työilmapiiri, hyvät työkaverit sekä vaihtelevat työtehtävät ja sopiva vastuun määrä. Sopivasti mitoitettu vastuun määrä toimi työhyvinvointia lisäävänä tekijänä, mutta toisaalta vastuun määrän kasvaessa liian suureksi siitä aiheutui työhyvinvoinnille kuormittava tekijä. Työhyvinvointia kuormittavina tekijöinä sairaanhoitajat kokivat kiireen, työvuorot jossa vain yksi sairaanhoitaja osastolla, sähköisen potilastietojärjestelmän hitauden ja erilaiset tilastoinnit sekä kyselyt.

It’s vital to support a nurse’s well-being at work, especially now as our national health care is facing structural changes. The topic is current because of an aging population and increased health care needs, as well as shortages of nursing staff. By developing a nurse's well-being at work we can maintain work force and help nurses to commit to work therefore decreasing sick leaves.

The purpose of this study was to describe a nurse´s well-being at work and the factors that increase and burden it among the nurses of Harjula hospital ward. The aim of the study was to aid in development of finding ways to improve nurses' well-being at work. The study was carried out at Harjula hospital ward in Kuopio, the target group of this study were twelve nurses who are currently employed there.

The study was conducted using a qualitative research method. The method of this study was a qualitative interview, which was carried out as a questionnaire and the response rate was 68%. Nurses responded to the questionnaire by writing an essay, this way nurses had a chance to determine profound factors that increase and burden their well-being at work. Data from the study was analyzed using the inductive content analysis.

The findings showed that the nurses who were participants in this study felt that their well-being at work was quite good. The results showed that factors that increase most a nurse´s well-being at work are good atmosphere, good colleagues, variation in nursing tasks and a moderate amount of responsibility. When it all was balanced right in terms of the amount it had a positive effect on a nurse’s well-being at work, but on the other hand too much of responsibility created a burden. Nurses felt that factors that burden their well-being the most at work are the hectic atmosphere, shifts in which there is only one nurse, the slow pace of electronic health record and all the statistics and the various tasks as well as queries within it.