Käsihygienia hoitotyössä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Vaasan keskussairaalan teho-osastojen ja kirurgisten vuodeosastojen hoitohenkilökunnan käsihygienian toteutumista hoitotyössä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä hoitohenkilökunnan tietoa oikeasta käsihygieniasta ja siten estää infektioiden leviämistä osastoilla. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella Vaasan keskussairaalan aikuisten ja lasten teho-osastoilta ja kirurgisilta vuodeosastoilta. Vastausprosentti oli 81. Kyselylomake sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä, jotka käsittelivät käsihygienian eri osa-alueita: käsien desinfektiohieronta, käsien pesu, suojakäsineiden käyttö, koulutuksen tarve sekä desinfektio- ja käsienpesumahdollisuudet osastoilla. Lisäksi selvitettiin hoitohenkilökunnan näkemyksiä siitä mitkä tekijät estävät käsihygienian toteutumisen. Strukturoitu aineisto tallennettiin SPSS-tilasto-ohjelman havainnointimatriisitaulukkoon ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Avoimet kysymykset analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten mukaan käsiendesinfektiohieronta toteutuu paremmin jokaisen potilaskontaktin jälkeen kuin ennen potilaskontaktia. Vastanneista 84 % desinfioi kätensä aina jokaisen potilaskontaktin jälkeen ja 60 % desinfioi kätensä aina ennen potilaskontaktia. Käsien pesu toteutuu teho-osastoilla ja kirurgisilla osastoilla lähes suositusten mukaisesti. Kaikki vastanneet pesevät kätensä kun ne ovat näkyvästi likaiset ja suurin osa kuivaa kätensä huolellisesti käsipaperiin käsien pesun jälkeen. Vastanneista kaikki vaihtavat suojakäsineitä aina potilaskontaktien välillä, 59 % käyttää suojakäsineitä aina käsitellessään iv-kanyylia ja 87 % käyttää suojakäsineitä aina virtsakatetrin käsittelyssä. Kaikki vastanneet käyttävät suoja-käsineitä potilaan haavoja hoidettaessa ja 81 % vastanneista vaihtaa suojakäsineitä aina kun aseptinen puhtaustaso muuttuu. Vastanneet kokevat, että hoitohenkilökunnan asenne, kiireinen työympäristö, täydennyskoulutuksen puute tai vähäisyys, desinfektioaineen saatavuus ja laatu, käsikorut ja ihon heikko kunto estävät käsihygienian toteutumisen.

The aim of the research was to find out how hand hygiene is implemented in intensive care units and at surgical wards at Vaasa Central Hospital. The aim of the study was to increase knowledge about the correct hand hygiene among health care workers and thereby prevent spreading of infections in departments. The research material was collected with a structured questionnaire in adult and paediatric intensive care units and surgical wards. The response rate was 81 %. The questionnaire included both structured and open-ended questions that dealt with the different areas of hand hygiene: hand disinfection, hand wash, the use of protective gloves, the need for education and possibilities for disinfection and hand wash at the wards. Further aim was to find out what factors prevent the implementation of proper hand hygiene according to the nursing staff. The structured material was saved and analyzed with the help of SPSS- program. The open- ended questions were analyzed with content analysis. According to the research results hand disinfection is implemented better after every patient contact than before it. Of the respondents 84 % disinfect their hands by alcohol- based hand rub after every patient contact and 60 % before the patient contact. In intensive care units and at surgical wards the hand wash is carried out according to the recommendations. All health care workers wash their hands when visibly dirty and the majority of them dry their hands carefully with paper towels after the wash. All health care workers change protective gloves between patient contacts and 59 % of them use gloves when they are handling iv cannulas and 87 % of the respondents use gloves also when they are handling a urinary catheter. All health care workers use gloves when treating wounds and 81 % of the respondents change gloves when there is a change in the aseptic purity level. The opinion of the health care workers is that attitude, busy work schedule, the lack of education, the accessibility and quality of disinfection substance, hand jewelry and weak skin condition prevent the implementation of proper hand hygiene.