Opiskelijoita ohjaavien sairaanhoitajien kokemuksia organisaation tuesta opiskelijaohjauksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, minkälaisia kokemuksia opiskelijoita ohjaavilla sairaanhoitajilla oli organisaatiolta saamastaan tuesta opiskelijaohjauksessa. Tavoitteena on, että saatua tietoa hyödynnetään opiskelijoita ohjaavien sairaanhoitajien tukemiseen.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin toukokuussa 2014 ryhmähaastattelulla käyttämällä teemahaastattelun menetelmää. Haastatteluihin osallistui yhteensä yhdeksän sairaanhoitajaa HUS/HYKS operatiivisesta yksiköstä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen.

Tulokset luokiteltiin kolmeen yläluokkaan, joita olivat resurssit, johtaminen ja kollegat. Opinnäytetyön tulosten perusteella sairaanhoitajat kokivat, että onnistunutta ohjausta tuki riittävä ohjauskoulutuksen mahdollisuus ja henkilökunta sekä käytettävissä oleva aika. Kliinistä opettajaa pidettiin hyvänä opiskelijaohjauksen apuna, hänen koettiin tukevan enemmän kuin oman esimiehen.

Kokemukset esimiehiltä saadusta tuesta opiskelijaohjaukseen vaihtelivat paljon. Ylemmän johdon tukea opiskelijaohjaukseen sairaanhoitajat eivät juuri kokeneet saavansa. Sairaanhoitajat kokivat tärkeänä tukena hyvän työilmapiirin, joustavuuden ja kollegoilta saadun positiivisen palautteen sekä opiskelijaohjaajien ja opiskelijavastaavasairaanhoitajan verkostoitumisen. Jatkossa tämän opinnäytetyön tuloksia voitaisiin hyödyntää tulosyksikössä ja osastoilla opiskelijaohjauksessa.

The purpose of this final project was to describe nurse mentors’ experiences of organizational support when mentoring nursing students during their clinical practice.

In this qualitative study data were collected by four focus group interviews in May 2014. The interviews were conducted in different surgical units and wards of the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS). All the participants had mentored nursing students during their clinical practice. The data were analyzed using the principles of inductive content analysis.

Three main categories described nurse mentors’ experiences of organizational support: resources, management and colleagues. Experiences were both positive and negative. Important supportive organizational resources were sufficient staff, mentor education opportunities and allocated time for mentoring. In addition, clinical teachers were a valuable aid to nurse mentors when facing problems with students. The experiences of management’s support varied a great deal. Nurse mentors valued managers’ active interest in student mentoring, but expected more appreciation and additional reward. Finally, the most significant support came from colleagues. Positive atmosphere, motivation for mentoring and flexible co-operation were seen as essential for successful mentoring.

Student mentoring in clinical practice poses challenges that need to be addressed on an organizational level. This final project indicates that organizations could further develop existing supportive structures such as networking between nurse mentors in different units and wards.