Varhaisten oppilaskotien kehittyminen Helsingissä vuosina 1889-1939

Abstract

Opinnäytetyössämme on tarkoitus selvittää historiantutkimuksen keinoja hyödyntäen varhaisten sairaanhoitajien oppilaskotien kehittymistä Helsingissä vuosina 1889 – 1939. Aihetta tarkastellaan osana naisen aseman, sairaalalaitosten, sairaanhoitajan ammatin ja koulutuksen kehittymistä. Tarkoituksenamme on myös ollut koota varhaisia sairaanhoitajien oppilaskoteja koskevaa sirpaleista tietoa mahdollisimman eheäksi kokonaisuudeksi. Työ on osa Metropolia ammattikorkeakoulun Terveysalan Hoitotyön koulutuksen museon opinnäytetyö-projektia ”Hoitotyö ja sen koulutuksen historiasta nykypäiviin ja tulevaisuuteen”. Opinnäytetyön aineisto koostuu Suomen Sairaanhoitajataryhdistyksen arkistomateriaalista, Hoitotyön koulutuksen museon aineistosta, Epione -lehden vuosikerroista, Sairaanhoitajatar -lehden vuosikerroista sekä sairaanhoitajaoppilas Eila Porra yksityiskirjeistä. Aineiston valinnassa käytettiin hakusanoja oppilaskoti, elevhemmet, elevskolan ja sairaanhoitajataroppilas. Aineistosta poimittiin myös kuvauksia elämästä oppilaskodissa. Työn viitekehyksenä on naisen oikeuksien ja aseman kehittyminen osana suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä. Historialliset tapahtumat kirjattiin havainnollistavasti aikajanalle. Opinnäytetyömme tuo esille nuoren ammattikunnan syntyyn ja kehitykseen liittyviä haasteita. Sairaanhoitajan ammatin syntyyn ovat kiinteästi vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan ja erityisesti sairaaloiden kehittyminen. Oppilaskodit osana sairaanhoitajien koulutuksen kehittymistä ovat tutkittavan ajanjakson hengen mukaisesti tukeneet näitä ilmiöitä. Kun sairaanhoitajaoppilas oppi uuden ammatin, oppilaskodissa asuessaan häntä voitiin samanaikaisesti sivistää ja kasvattaa sekä samalla turvata sairaaloiden työvoiman saanti. Vaikka olosuhteet oppilaskodeissa olivatkin toisinaan ankarat, ilman niiden suomaa tukea ja turvaa ei moni olisi 1800-1900 -lukujen taitteessa selviytynyt sairaanhoitajattaren opinnoistaan. Elämä oppilaskodissa oli monelle ikimuistoinen ja valmistuessaan moni sairaanhoitajaoppilas haikeana jätti hyvästit oppilaskodille ja opiskeluaikana syntyneille ystävyyssuhteille.

The purpose of our study was to clarify and gather the scattered information of Student homes in Helsinki during years 1889-1939. We studied development of women´s social po-sition and legal rights from the 1850s’ to 1930s’. We described also how the hospitals in Helsinki, profession of nursing and education of nursing developed. Data for this study were collected by reading the material from the Museum of Nursing Ed-ucation in Helsinki, Finland. We used material from the Finnish National Archive, material of “Sjuksköterskeföreningen i Finland” (in English, The Association of the Swedish Speaking Nurses in Finland, own translation) and Epione Annuals from 1908-1939. We also had nurse Eila Porra´s private correspondence of her student years 1937-1938. To choose the articles from the material we used the keywords student residence, student dormitory and nurse student. The context of our study is the development of the rights of women in a part of the development of the Finnish society and we also wrote the historical events down to paper into a timeline. We found that there were plenty of challenges related to birth of this young profession and its development. The Finnish society and especially the development of hospitals remarka-bly had an effect on how the nursing education came into be profession for women. With this student home system, the City of Helsinki and later the municipality was able to raise and educate future nurses and to secure workforce for the hospitals as well. We came to the conclusion that the life and living conditions of nursing students were very demanding. Moreover, nursing students would not have managed their studies without the security and support offered them in the form of student homes. Living in the student home was a long lasting experience for their students and many their friendships lasted through their lives.