Oppisopimuksella lähihoitajaksi opiskelevan työpaikkaohjauksen kehittäminen: toimenpiteet työpaikkaohjaajan ohjausosaamisen vahvistamiseksi
Aikkila, Taina (2024)
Aikkila, Taina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184626
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184626
Tiivistelmä
Ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä työelämälähtöisyys ja työpaikalla oppiminen ovat lisääntyneet, myös oppisopimuskoulutus koulutusmuotona on yleistynyt. Sosiaali- ja terveysalan haastavassa työvoimatilanteessa oppisopimuskoulutus on yksi mahdollisuus rekrytoida uusia, työpaikkaan sitoutuneita lähihoitajia. Työpaikkaohjaajalla on merkittävä rooli ammatillisessa koulutuksessa. Työpaikkaohjaaja vastaa oppisopimusopiskelijan työelämässä oppimisen ohjauksesta. Tämän opinnäytetyön kehittämisen kohteena oli työpaikkaohjaajien ohjausosaamisen vahvistaminen Keiteleen AK-Palvelut Ky:ssä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimintatapoja, joilla työpaikkaohjaajien ohjausosaamista voidaan vahvistaa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa tutkimuksellinen lähestymistapa oli laadullinen. Kehittämisen osuus noudatti toimintatutkimuksen piirteitä. Opinnäytetyön tutkimuksellisessa vaiheessa selvitettiin mitä ohjausosaamiseen liittyviä haasteita ja vahvuuksia työpaikkaohjaajilla on oppisopimusopiskelijan ohjaustyössä ja miten työpaikkaohjaajien ohjausosaamista voidaan vahvistaa. Aluksi järjestettiin kaksi teemahaastatteluna toteutettua työpaikkaohjaajien ryhmähaastattelua. Haastateltavien kanssa aloitettiin myös yhteiskehittäminen, jota jatkettiin myöhemmin työpajatyöskentelyssä. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja työpaja-aineiston analyysimenetelmänä käytettiin luokittelua. Työpajoissa yhteiskehitettiin toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti toimenpiteet työpaikkaohjaajan ohjausosaamisen vahvistamiseksi. Opinnäytetyön toisessa työpajassa tehtiin suunnitelmaa ohjausosaamisen vahvistamisen toimenpiteiden käytäntöön juurruttamisesta.
Opinnäytetyön tuloksissa tuli esille, että työpaikkaohjaajilla oli osaamista opiskelijan ohjaamiseen. Vahvuuksina ilmeni työpaikkaohjaajien osaaminen ammattialaan liittyvässä ohjauksessa, vuorovaikutuksellisessa ohjaustyössä sekä luottamuksellisessa ilmapiirissä tapahtuvassa ohjauksessa. Ohjausosaamisen haasteet liittyivät nykyaikaisen opiskelun ja oppisopimuskoulutuksen tuntemukseen sekä ohjaustyöhön liittyviin asiakirjoihin ja arviointiin. Ohjausosaamisen haasteita ilmeni myös tilanteissa, joissa opiskelija ei omaksunut ohjausta tai opiskelijan oma-aloitteisuus oli puutteellista. Opinnäytetyön tuotoksena syntyneet työpaikkaohjaajien ohjausosaamisen vahvistamisen toimenpiteet muodostuivat oppilaitosyhteistyön toimintamalleista ja työpaikan sisäisten toimien kehittämisestä. Opinnäytetyön tuotoksesta muotoiltiin kohdeorganisaatioon huoneentaulu sähköisen posterin muodossa.
Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia muutaman vuoden kuluttua miten kehittämistyö on vaikuttanut työpaikkaohjaajien ohjausosaamiseen. Muita jatkotutkimus ja -kehittämisaiheita ovat oppilaitosyhteistyön toteutumiseen liittyvä tutkimus sekä kehittämistoimet oppilaitosyhteistyön vahvistamiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa tutkimuksellinen lähestymistapa oli laadullinen. Kehittämisen osuus noudatti toimintatutkimuksen piirteitä. Opinnäytetyön tutkimuksellisessa vaiheessa selvitettiin mitä ohjausosaamiseen liittyviä haasteita ja vahvuuksia työpaikkaohjaajilla on oppisopimusopiskelijan ohjaustyössä ja miten työpaikkaohjaajien ohjausosaamista voidaan vahvistaa. Aluksi järjestettiin kaksi teemahaastatteluna toteutettua työpaikkaohjaajien ryhmähaastattelua. Haastateltavien kanssa aloitettiin myös yhteiskehittäminen, jota jatkettiin myöhemmin työpajatyöskentelyssä. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja työpaja-aineiston analyysimenetelmänä käytettiin luokittelua. Työpajoissa yhteiskehitettiin toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti toimenpiteet työpaikkaohjaajan ohjausosaamisen vahvistamiseksi. Opinnäytetyön toisessa työpajassa tehtiin suunnitelmaa ohjausosaamisen vahvistamisen toimenpiteiden käytäntöön juurruttamisesta.
Opinnäytetyön tuloksissa tuli esille, että työpaikkaohjaajilla oli osaamista opiskelijan ohjaamiseen. Vahvuuksina ilmeni työpaikkaohjaajien osaaminen ammattialaan liittyvässä ohjauksessa, vuorovaikutuksellisessa ohjaustyössä sekä luottamuksellisessa ilmapiirissä tapahtuvassa ohjauksessa. Ohjausosaamisen haasteet liittyivät nykyaikaisen opiskelun ja oppisopimuskoulutuksen tuntemukseen sekä ohjaustyöhön liittyviin asiakirjoihin ja arviointiin. Ohjausosaamisen haasteita ilmeni myös tilanteissa, joissa opiskelija ei omaksunut ohjausta tai opiskelijan oma-aloitteisuus oli puutteellista. Opinnäytetyön tuotoksena syntyneet työpaikkaohjaajien ohjausosaamisen vahvistamisen toimenpiteet muodostuivat oppilaitosyhteistyön toimintamalleista ja työpaikan sisäisten toimien kehittämisestä. Opinnäytetyön tuotoksesta muotoiltiin kohdeorganisaatioon huoneentaulu sähköisen posterin muodossa.
Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia muutaman vuoden kuluttua miten kehittämistyö on vaikuttanut työpaikkaohjaajien ohjausosaamiseen. Muita jatkotutkimus ja -kehittämisaiheita ovat oppilaitosyhteistyön toteutumiseen liittyvä tutkimus sekä kehittämistoimet oppilaitosyhteistyön vahvistamiseksi.