Jälkihoidon vaikutus betonin ominaisuuksiin

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan jälkihoitomenetelmien sekä –aineiden vaikutusta betonin ominaisuuksiin puristuslujuuden, kutistumien ja lämmönkehityksen osalta. Lisäksi pohditaan näiden todellista merkitystä nykyaikaisessa elementtiteollisuudessa. Tutkimuksessa täytetään myös standardissa SFS-EN 13369 kohdassa 4.2.1.3 annettu alkutestausvaatimus, kun käytetään jälkihoitoaineita.

Tutkimus suoritettiin Rajaville Oy:n Korvenkylän tehtaan ja Oamk Oy:n rakennuslaboratorioissa kevään 2014 aikana. Tutkimuksessa sovellettiin SFS-standardien määrittämiä testausmenetelmiä muun muassa koekappaleiden säilytyksen ja koekappaleiden muodon sekä valmistustavan osalta. Puristuslujuus määritettiin 1, 2, 7, 14 ja 30 päivän ikäisenä valetuista- sekä rakennekoekappaleista. Betonin kutistumaa mitattiin erillisistä kutistumakappaleista mittatappimenetelmällä 28 vuorokauden ikään saakka.

Jälkihoitomenetelmien vaikutusta pyrittiin korostamaan antamalla kappaleiden kuivua vain jälkihoidetun pinnan suuntaan sekä säilyttämällä kappaleita tuotantotiloissa. Koekappaleille annettiin näin samat kovettumisolosuhteet kuin normaalisti tuotannossa oleville betonielementeille.

Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että nykyaikaisessa elementtitehtaassa, jossa valettava betonimassa on laadukasta ja tuotantotilojen olosuhteet ovat kontrolloituja, jälkihoidon vaikutus betonin ominaisuuksiin on häviävän pieni.

This thesis was made to evaluate the effect of sheet curing and film forming curing compounds on the compressive strength, shrinkage and heat development properties of concrete. The secondary objective was to fill the demand for preliminary testing given by Finnish Standards Association (SFS), when the curing compounds are being used.

The research was made for Rajaville Ltd. Rajaville is a manufacturer of prefabricated elements and was founded in 1950. Rajaville’s two production plants are located near Oulu. The company manufactures products from pre-stressed beams to hollow-core slabs and graphical wall elements.

The research was done during the spring of 2014 in the concrete laboratories of Rajaville Ltd and OUAS Ltd. Testing methods were defined by the standards of Finnish Standards Association (SFS), although the methods were adapted for the production method, form and for the preservation of the specimen. The compressive strength of the concrete was measured when the concrete had aged for 1, 2, 7, 14 and 30 days. The shrinkage was determined when the concrete was between 2 and 28 days old.

An attempt was made to emphasize the effect of the curing method used by allowing the specimen to dry only in the direction of the cured surface. The samples were stored in the production premises. This way the concrete was given the same hardening conditions as the elements in the production.

The results of the research indicate that the effects of the curing treatments on the properties of the concrete are negligible, if the production facilities are modern, the conditions are controlled and the concrete is of a high quality.