SEKSUAALIVÄHEMMISTÖIHIN KUULUVIEN NUORTEN MIELENTERVEYS JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemuksia omasta mielenterveydestään ja siitä, mitkä asiat tukevat tai heikentävät heidän mielenterveyttään. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, kuinka seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat oman mielenterveytensä sekä viedä tämä tieto työelämässä Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) yleissairaalapsykiatrisella osastolla toimiville sairaanhoitajille, jotta he pystyvät hyödyntämään tietoja omassa työssään. Tämän lisäksi myös muissa organisaatioissa toimivat henkilöt voivat hyödyntää työn tuloksia tukiessaan seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten mielenterveyttä.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisesti qruiser-nimisellä verkkosivustolla, joka on seksuaalivähemmistöihin kuuluville henkilöille tarkoitettu yhteisö sekä keskustelupalsta. Vastaaminen tapahtui Webropol-sivuston kautta siten, että vastaajat kirjoittivat essee-muotoisen kirjoitelman kokemuksistaan. Esseitä palautui yhteensä 25 kappaletta. Kirjoittajat olivat 15–25 vuotiaita. Vastaajista suurin osa oli miehiä. Vastaajien seksuaalinen suuntautuminen vaihteli homoseksuaalien ja biseksuaalien välillä. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti. Yläluokiksi muodostuivat myöntämisen ja hyväksynnän ristiriitaisuuteen vaikuttavat tekijät, seksuaalisen suuntautumisen hyväksyttävyyteen itselle ja muille vaikuttavat tekijät sekä sosiaalisten suhteiden ja ympäristön vaikuttavat tekijät.

Tutkimustulosten mukaan seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat tai ovat kokeneet ongelmia oman identiteettinsä kanssa. Oma identiteetti on voitu kieltää itseltä, identiteettiä on saatettu salailla muilta tai muille on esitetty itsen olevan muuta kuin oikeasti on. Kouluelämässä nuori on voinut joutua seksuaalisen suuntautumisen takia kiusatuksi tai syrjityksi. Vastaajat kokivat toivottomuutta, yksinäisyyttä sekä häpeää. Osa vastaajista koki, että seksuaalinen suuntautuminen ja siihen liittyvät lieveilmiöt ovat aiheuttaneet mielenterveyshäiriön. Perheeltä ja ystäviltä saatu hyväksyntä koettiin tärkeänä. Yhteiskunnan asenteet nähtiin kielteisinä ja syrjivinä. Mielenterveyteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä tuli esille vain muutamissa vastauksissa. Näitä tekijöitä olivat muun muassa oman identiteetin ja ”lokeron” löytäminen, ystävien tuki ja hyväksyntä, perheen suhtautuminen asiaan positiivisesti sekä vertaistuki.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää työelämässä. Asioita voi käsitellä nuoren kanssa esimerkiksi hoitosuhdekeskusteluissa tai terapiassa. Mielenterveyttä heikentävät tekijät tulisi saada minimoitua ja auttaa nuorta hyväksymään oma identiteettinsä. Näihin asioihin voitaisiin puuttua ennaltaehkäisemällä koulukiusaamista, muuttamalla yhteiskunnallisia rakenteita, lisäämällä yhteiskunnan suvaitsevaisuutta sekä lisäämällä tietoa niillä aloilla, joissa työntekijät kohtaavat seksuaalivähemmistöihin kuuluvia nuoria, kuten kouluissa, terveydenhuollossa sekä nuorisotyössä. Sen sijaan mielenterveyteen positiivisesti vaikuttavia asioita tulisi tukea ja vahvistaa.

The purpose of this thesis was to describe how sexual minority youths experience their own mental health and factors that support or weaken their mental health. The aim of the thesis was to produce information on how sexual minority youths experience their mental health and transfer this information to the nurses who work on the day ward of general hospital psychiatry at Kuopio University Hospital (KUH) so that they can utilize this information at their work. Furthermore, also employees at other organizations may utilize the results and support the mental health of sexual minority youths.

This thesis was a qualitative study. The data of the study was collected online at qruiser.com, which is a community and a discussion board meant for sexual minorities. The respondents used Webropol to write an essay about their experiences. 25 essays were returned. The respondents’ age varied from 15 to 25. Most of the respondents were male. The respondents’ sexual orientation varied from homosexuals to bisexuals. The research material was analyzed by using the inductive content analysis. The upper classes consisted of incoherence factors between admittance and approval, inner and outer factors of sexual orientation acceptance and social relationships and environmental factors.

The research results showed that sexual minority youths experience or have experienced troubles with their identity. Identity may have been denied, kept secret from the others or one can pretend to be something he/she is not. A youth may have been bullied or suffered from discrimination at school because of his/her sexual orientation. The respondents experienced hopelessness, loneliness and shame. A part of the respondents felt that their sexual orientation and byproducts of that have caused a mental disorder. Acceptance given by family and friends was important. Society’s attitude was seen negative and discriminatory. The positive factors that affect one’s mental health were mentioned only in a few essays. These factors were finding one’s own identity, support and acceptance from friends, family’s positive reaction and peer support.

The research results can be utilized in working life. It’s possible to talk about the things with youths for example in nurse-client relationship discussions or in therapy. The things that affect negatively one’s mental health should be minimized and help the youth to accept his/her identity. It’s possible to affect these things by preventing bullying at school, changing social structures, adding social tolerance and increasing the knowledge in the areas where workers face sexual minority youths, such as at schools, health care or youth work. Therefore, the things that affect one’s mental health positively should be supported and strengthened.