Hiljainen tieto asiantuntijaorganisaatiossa : Liikenne- ja viestintäministeriö
Teelahti, Ville (2014)
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518612
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään liikenne- ja viestintäministeriön henkilöstö- ja kehittämistiimin hiljaisen tiedon jakamista ja esittämään sille vaihtoehtoisia kehittämistoimenpiteitä. Hiljainen tieto nostaa merkitystään suuren ihmisjoukon poistuessa työelämästä, eläköitymisen tai muun syyn takia. Nykyhetkestä vuoteen 2023 mennessä lähes puolet valtion virkamiehistä on vaihtunut pelkästään vanhuuseläkkeelle jäävien myötä.
Hiljaisen tiedon teoriaa tarkasteltiin aiheen käsitteiden kautta ja pyrittiin selvittämään, mitä hiljainen tieto tarkoittaa. Kehittämishankkeessa on tärkeää tunnistaa myös teoreettiset lähtökohdat konkreettisten kehittämisen lähtökohtien lisäksi. Hiljaisen tiedon käsittelyn prosessia tarkasteltiin erityisesti johtamisen kautta, sillä esimiesasemassa olevalla on erittäin tärkeä rooli hiljaisen tiedon käsittelyn prosessissa. Hiljaisen tiedon johtaminen itsessään on linkitetty usein johonkin muuhun johtamisen malliin, kuten osaamisen johtaminen. Esimiesten ja muun yrityksen johdon on huolehdittava yrityksen osaamiskokonaisuuksista, joihin jokainen työntekijä tuo oman panoksensa. Usein tarvittava osaaminen löytyy hiljaisen tiedon muodossa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena, sillä sen avulla annettiin suoraa tietoa ja antamaan kehittämisideoita kohdeorganisaatiolle. Kehittämishankkeen tukena käytettiin osittain strukturoitua haastattelua, jonka avulla löydettiin henkilöstö- ja kehittämistiimin nykyiset toimintamallit ja niiden heikkoudet. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluin, joten jokainen haastateltava sai tuoda julki omia mielipiteitään.
Haastatteluilla löydettiin useita kohdeyhteisön toimintatapoja ja asioita, joita päivittämällä ja kehittämällä saadaan hiljaisen tiedon jakamisesta tehokkaampaa ja jatkuvampaa. Samalla esiteltiin myös muutama uusi työtapa, jonka käyttöönottoa voitaisiin harkita henkilöstö- ja kehittämistiimissä. Työpari, mentorointi ja vertaisarviointi ovat mahdollisia tulevaisuudessa käytettäviä menetelmiä, sillä niillä tuetaan hyvin yhteisön muita toimintamalleja sekä kulttuuria.
Hiljaisen tiedon teoriaa tarkasteltiin aiheen käsitteiden kautta ja pyrittiin selvittämään, mitä hiljainen tieto tarkoittaa. Kehittämishankkeessa on tärkeää tunnistaa myös teoreettiset lähtökohdat konkreettisten kehittämisen lähtökohtien lisäksi. Hiljaisen tiedon käsittelyn prosessia tarkasteltiin erityisesti johtamisen kautta, sillä esimiesasemassa olevalla on erittäin tärkeä rooli hiljaisen tiedon käsittelyn prosessissa. Hiljaisen tiedon johtaminen itsessään on linkitetty usein johonkin muuhun johtamisen malliin, kuten osaamisen johtaminen. Esimiesten ja muun yrityksen johdon on huolehdittava yrityksen osaamiskokonaisuuksista, joihin jokainen työntekijä tuo oman panoksensa. Usein tarvittava osaaminen löytyy hiljaisen tiedon muodossa.
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena, sillä sen avulla annettiin suoraa tietoa ja antamaan kehittämisideoita kohdeorganisaatiolle. Kehittämishankkeen tukena käytettiin osittain strukturoitua haastattelua, jonka avulla löydettiin henkilöstö- ja kehittämistiimin nykyiset toimintamallit ja niiden heikkoudet. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluin, joten jokainen haastateltava sai tuoda julki omia mielipiteitään.
Haastatteluilla löydettiin useita kohdeyhteisön toimintatapoja ja asioita, joita päivittämällä ja kehittämällä saadaan hiljaisen tiedon jakamisesta tehokkaampaa ja jatkuvampaa. Samalla esiteltiin myös muutama uusi työtapa, jonka käyttöönottoa voitaisiin harkita henkilöstö- ja kehittämistiimissä. Työpari, mentorointi ja vertaisarviointi ovat mahdollisia tulevaisuudessa käytettäviä menetelmiä, sillä niillä tuetaan hyvin yhteisön muita toimintamalleja sekä kulttuuria.