Modernisti Mozart, Mozart, modernisti : esityskäytäntöjä wieniläisklassismista nykypäivään

Abstract

Opinnäytetyö sai alkunsa Mozartin viulukonsertoista ja niiden esitystavoista. Nykypäivän esitystavat poikkeavat wieniläisklassismin ajoista orkesterin, konserttitilanteiden ja monien muiden seikkojen osalta. Nykypäivän ja wieniläisklassismin ajan erot määrittivät opinnäytetyön muodon. Opinnäytetyö esittele ensin wieniläisklassismin ajan tavat ja vertaa niitä nykypäivän tapoihin esittää klassista musiikkia.

Erityisesti opinnäytetyössä paneuduttiin wieniläisklassismin ajan tapoihin, jotka olivat viulukonserton esittämisen lähtökohtana. Tarkoituksena oli esittää Mozartin viulukonsertto wieniläisklassismin ajan tapaan, teekonserttina, ja antaa kuulijoille tapahtumana erilainen konserttitilanne. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös konserttotutkinnon harjoitteluprosessia, sekä kirjoittajan omaa pohdintaa tutkinnon onnistumisesta.

Työn loppupäätelmänä erot wieniläisklassismin ja nykypäivän välillä jäävät orkesterien ja tapojen tasolle. Musiikin maallisuus ja inhimillisyys näkyvät jo wieniläisklassismin aikana.

Thesis started with Mozart's Violin Concertos and their performance practices. Today's performance practice difference from times of the Viennese classicism by orchestra, concert situations, and many other aspects, those differences determined thesis form. Thesis started with Viennese classicism performance practices, and then compared them to today's ways to perform classical music.

In particular, thesis focused on the Viennese classicism’s practices, which were the starting point of performing the violin concerto. The aim was to perform Mozart's violin concerto like the Viennese classicism’s way, as tea concert, and give the audience a different experience in the concert situation. Thesis also discussed the concerto degree training process, as well as the writer's own reflection on success of the degree.

Thesis final conclusion of the differences between Viennese classicism and today stayed at the level of orchestras and customs. Music’s secularity and humanity are already visible in the Viennese classicism, also like today.