Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Hygienian laitoksen pienoismallikokoelman konservointi Eiran sairaalan korttelin pienoismalli esimerkkinä

Schulman, Helena (2014)

 
Avaa tiedosto
Schulman_opinnayte_5.12.2014.pdf (2.946Mt)
Lataukset: 


Schulman, Helena
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120518632
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena oli Helsingin yliopistomuseolle kuuluva pienoismallikokoelma, joka on valmistunut 1910-luvun puolivälissä. Se on ollut Lääketieteellisen tiedekunnan hygienian laitoksen opetuskäytössä ainakin vielä ennen toista maailmansotaa. Pienoismallit havainnollistavat hygienia-ajattelun alkuvaiheen keskeisiä aiheita, kuten ikkunarakenteita, käymälöitä, vedenpuhdistamoita ja tuuletuksen järjestämistä. Kokoelmasta, joka käsittää n.50 esinettä valittiin yksi pienoismalli aktiivisen konservoinnin kohteeksi. Tämä pienoismalli esittää nk. Eiran sairaalan korttelia eteläisessä Helsingissä. Opinnäytetyössä on tuotettu tietoa pienoismallikokoelman taustasta, tarkoituksesta ja elinkaaresta erilaisia historiantutkimuksen metodeja käyttäen.

Kaupungistuminen ja teollistuminen 1800-luvun lopulla toivat mukanaan uudenlaisia terveydellisiä ongelmia. Tartuntataudit, kuten tuberkuloosi, levisivät ahtaasti asutuissa työläiskortteleissa. Tietoisuus siitä, että bakteerit ovat tautien kasvualusta, oli varsin tuore. Ongelmien ratkaisemiseksi oli kehitettävä uudenlaisia toimenpiteitä. Kansanvalistustyö tuli tällöin avainasemaan. Asumisratkaisuissa alettiin kiinnittää huomiota puhtauteen, valoisuuteen ja ilmanvaihtoon. Yksi osa tutkimusta oli hahmottaa kokoelman rakennetta kartoittamalla ja tunnistamalla pienoismallien kohteet sekä jakamalla ne aihepiireittäin eri ryhmiin.

Yhden pienoismallin käytännön konservointityö antaa suuntaviivoja muidenkin kokoelman esineiden konservointiin. Pienoismallin kunnosta voidaan todeta, että vauriot liittyivät pääasiassa likaantumiseen ja joidenkin osien irtoamiseen. Konservointi käsitti mallin puhdistamisen patinaa vaalien sekä irronneiden osien kiinnittämisen ja yhden puuttuvan palan korvaamisen uudella. Ennaltaehkäisevän konservoinnin osalta käydään läpi kokoelmalle soveltuvia säilytys-, käsittely- ja näytteillepanosuosituksia.

Lopuksi kokoelman merkitystä on arvioitu Significance 2.0 -metodia soveltaen. Päällimmäisiä johtopäätöksiä olivat, että kokoelma on ainutlaatuinen ja merkittävä ja että se ansaitsisi lisätutkimusta. Esineiden tunnistaminen ja niiden toiminnan ymmärtäminen on tärkeää kokoelman kertovuuden kannalta. Tulevaisuudessa kokoelmassa olisi potentiaalia näytteillepanoon. Esineiden avulla voidaan havainnollistaa paitsi hygienia-ajattelun, myös malliajattelun, lääketieteen ja pedagogiikan historiaa. Lisäksi mallit antavat hyvän kuvan kaupungin elinoloista ja ajankohdan rakennustekniikasta.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste