Hoitajien näkemyksiä osallisuudesta ja kuntouttavasta työotteesta oikeuspsykiatrisessa hoitotyössä

Abstract

Tämän opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla hoitajien näkemyksiä osallisuudesta ja kuntouttavasta työotteesta oikeuspsykiatrisessa hoitotyössä. Opinnäytetyön tilasi Vanhan Vaasan sairaala. Tutkimukseen osallistui seitsemän oikeuspsykiatrista hoitotyötä tekevää hoitajaa Vanhan Vaasan sairaalasta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina ja analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimukseen osallistuneet kuvasivat osallisuutta ja sen merkitystä hoitotyössä kolmesta eri näkökulmasta. Tiedonsaamisoikeuden toteutumista kuvattiin kuudesta, potilaan osallistumista hoitonsa suunnitteluun kuudesta ja potilaan osallistumista päivittäisiin toimintoihin kahdestatoista eri näkökulmasta. Potilaan päätöksentekovaltaa kuvattiin kuudestatoista ja potilaan omaa toimintaa kahdeksasta näkökulmasta. Tutkimukseen osallistuneet kuvasivat kuntouttavaa työotetta ja sen merkitystä hoitotyössä viidestä eri näkökulmasta. Kuntouttavan työotteen muodostumista osastolla kuvattiin kolmesta eri näkökulmasta ja kuntouttavaa työotteen muodostuminen osaston ulkopuolella kuvattiin kahdeksasta eri näkökulmasta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimuksen kohdeorganisaatiossa potilaan osallisuus ja kuntouttava työote toteutuivat eri muodoissa, usein potilaan toimintakyvystä riippuen, hoitajien kuvaamana. Jatkossa olisi tarpeen tutkia myös potilaan näkökulmaa.

The purpose of this study that was done as a thesis was to describe the nurses’ views on participation/involvement and rehabilitative approach in patient care in forensic psychiatric nursing. The thesis was ordered by Vanha Vaasa hospital. Seven nurses in forensic psychiatric nursing from the Vanha Vaasa hospital took part on the study. The material was collected as theme interviews and analyzed with content analysis. The participants of the study described participation and its meaning in nursing from three perspectives. The patients’ right to receive information was described from six points of view, the patient’s involvement in the planning of his treatment was described from six points of view and the patient’s involvement in daily activities was described from twelve different points of view. The patient’s authority over decision making was described from sixteen points of view, whereas the patient’s own actions were described from eight different points of view. The participants of the study described rehabilitative approach in patient care and its meaning from five different points of view. The formation of rehabilitation in the ward was described from three different points of view, whereas the formation of rehabilitation outside the ward was described from eight different points of view. As a conclusion it is stated that within the study’s subject organization the patient’s participation and rehabilitative patient care materialized in different forms, often depending on the patient’s ability to function. In the future it would be necessary to also research the patient’s point of view.