Kollegiaalisuus sairaanhoitajan työssä : kollegiaalisuuden osatekijät
Talvenvaltia, Y'vonne (2014)
Talvenvaltia, Y'vonne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120919083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120919083
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin kirjallisuuden pohjalta kollegiaalisuutta sairaanhoitajan työssä. Tavoitteena oli eritellä kollegiaalisuuden osatekijöitä ja näin lisätä ymmärrystä siitä, miten kollegiaalisuus rakentuu. Työ on ajankohtainen, sillä kollegiaalisuus on työhyvinvoinnin kulmakivi. Työurien pidentyessä ja työvoiman vähetessä työn kuormittavuus lisääntyy yksittäiselle työntekijälle ja näin ollen työssäjaksamisen merkitys on tänä päivänä entistä suurempi. Aito kollegiaalisuus luo turvaa, tukee työntekijää työssään ja kannustaa hyvään suoritukseen. Toimivassa työyhteisössä hoitajat voivat keskittyä perustehtäväänsä, hoitamiseen, hankalien ihmissuhteiden sijaan.
Tutkimuskysymyksenä oli: Mistä osatekijöistä hoitotyön kollegiaalisuus koostuu?
Aineistona käytettiin aiheeseen liittyviä artikkeleita, kirjoja ja sähköisiä materiaaleja.
Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysiä käyttäen. Aineisto luettiin useaan kertaan ja luokiteltiin. Tuloksena kiteytyi kollegiaalisuuden osatekijöiksi seuraavat:
1) Ammatillinen käytös, 2) Luottamus, 3) Konsultaatio, 4) Yhteinen päätöksenteko, 5) Tuki, 6) Palaute, 7) Moniammatillinen yhteistyö ja 8) Johtaminen. Nämä osatekijät ovat itsessään erillisiä kokonaisuuksia, mutta vaikuttavat yhdessä kollegiaalisuuden rakentumiseen.
Analyysin tulokset on hyödynnettävissä työelämässä työhyvinvoinnin ja tiimityön kehittämisessä. Eriteltyjen osatekijöiden avulla voidaan tunnistaa ja arvioida kollegiaalisuuden toteutumista työyhteisössä. Kehittämistyössä voidaan keskittyä kuhunkin osatekijään erillisenä muistaen kuitenkin, että kollegiaalisuus muodostuu näiden kaikkien yhteissummana.
Työ kirkasti kirjallisuudessa esiintyvät kollegiaalisuuden osatekijät. Jatkotutkimuksissa kirjallisuuden lisäksi työelämän havainnointi ja haastattelut voisivat tuottaa lisäarvoa tuloksille. Kollegiaalisuuden toteutumista eri työyhteisöissä voisi myös tutkia esitettyjen kollegiaalisuuden osatekijöiden avulla. Tämän lisäksi eri osatekijöiden konkreettisia ilmenemismuotoja voisi selvittää työyhteisön kehittämistyön pohjaksi.
Tutkimuskysymyksenä oli: Mistä osatekijöistä hoitotyön kollegiaalisuus koostuu?
Aineistona käytettiin aiheeseen liittyviä artikkeleita, kirjoja ja sähköisiä materiaaleja.
Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysiä käyttäen. Aineisto luettiin useaan kertaan ja luokiteltiin. Tuloksena kiteytyi kollegiaalisuuden osatekijöiksi seuraavat:
1) Ammatillinen käytös, 2) Luottamus, 3) Konsultaatio, 4) Yhteinen päätöksenteko, 5) Tuki, 6) Palaute, 7) Moniammatillinen yhteistyö ja 8) Johtaminen. Nämä osatekijät ovat itsessään erillisiä kokonaisuuksia, mutta vaikuttavat yhdessä kollegiaalisuuden rakentumiseen.
Analyysin tulokset on hyödynnettävissä työelämässä työhyvinvoinnin ja tiimityön kehittämisessä. Eriteltyjen osatekijöiden avulla voidaan tunnistaa ja arvioida kollegiaalisuuden toteutumista työyhteisössä. Kehittämistyössä voidaan keskittyä kuhunkin osatekijään erillisenä muistaen kuitenkin, että kollegiaalisuus muodostuu näiden kaikkien yhteissummana.
Työ kirkasti kirjallisuudessa esiintyvät kollegiaalisuuden osatekijät. Jatkotutkimuksissa kirjallisuuden lisäksi työelämän havainnointi ja haastattelut voisivat tuottaa lisäarvoa tuloksille. Kollegiaalisuuden toteutumista eri työyhteisöissä voisi myös tutkia esitettyjen kollegiaalisuuden osatekijöiden avulla. Tämän lisäksi eri osatekijöiden konkreettisia ilmenemismuotoja voisi selvittää työyhteisön kehittämistyön pohjaksi.