Turveruukin turvetuotannosta poistuneiden alueiden jälkikäyttö

Abstract

Opinnäytetyön aiheeni on Turveruukin turvetuotannosta poistuneiden alueiden jälkikäyttö. Tarkoituksena on antaa Oulun Energia -konserniin kuuluvalle yritykselle ajantasaista tietoa entisten turvetuotantoalueiden jälkikäyttömuodoista. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Turveruukki Oy:n turvetuotannosta poistuneiden alueiden jälkikäyttöä vuosien 2006–2022 välisenä aikana ja muodostaa kokonaiskuva siitä, mihin jälkikäyttöluokkiin alueet ovat tähän mennessä siirtyneet ja mitä jälkikäyttömahdollisuuksia voisi olla tulevaisuudessa.

Opinnäytetyö on tehty päivittämällä Turveruukin poistuneiden soiden Excel-taulukkoa, lähettämällä sähköpostikyselyn Oulun Energia -konserniin kuuluville johtotehtävissä työskenteleville henkilöille sekä haastattelemalla yrityksen tuuli- ja aurinkoenergiajohtajaa. Tiedonhakua ohjaavia keskeisiä käsitteitä olivat turvesuo, entinen turvetuotantoalue, jälkikäyttö, suometsitys sekä kosteikko. Tarkoituksena on ollut syventyä opinnäytetyöaiheeseen kirjallisten lähteiden, kuten tutkimusmateriaalin tai muiden julkaisujen avulla. Kirjallisuus ja opinnäytetyön tekijän työhistoria helpottivat arvioimaan eri jälkikäyttömuotojen valintaperusteita.

Työn keskeisempänä tuloksena saatiin tiedot siitä, miten Turveruukin entisien turvetuotantoalueiden jälkikäyttökohteet jakautuivat eri maankäyttömuotojen osalta ja mitkä tekijät tähän vaikuttivat. Tuloksena voidaan pitää myös tietoa, että tulevaisuuden jälkikäyttökohteet eroavat merkittävästi nykyisistä jälkikäyttömuodoista. Yleisesti voidaan todeta, että taloudelliset näkökulmat vaikuttavat merkittävästi päätöksiin, mitä maanomistajat alueilleen tekevät.

Aurinkoenergia, tuulivoimatuotanto ja vetyenergia ovat tulevaisuudessa merkittäviä vaihtoehtoja suunniteltaessa tulevia jälkikäyttökohteita. Metsitys ja kosteikkojen teko säilyvät myöhemminkin merkittävinä vaihtoehtoina entisten turvetuotantoalueiden jälkikäyttömuotoina.

The subject of the thesis is the subsequent use of the areas that have left Turveruukki´s peat production. The purpose is to provide a company belonging to the Oulun Energia group with up-to-date information on the post-use forms of former peat production areas. The aim of the thesis is to find out the after.use of the areas removed from Turveruukki Oy`s peat production between 2006 and 2022 and to form an overall picture of which after-use categories the areas have moved to so far and what possible after-use opportunities there might be in the future.

The thesis has been done by updating the excel table of the removed marshes in Turveruukki, sending an e-mail survey to people working in management positions belonging to the Oulun Energia group, and interviewing the wind and solar energy director of the company. Key concepts guiding the search for information were peat bog, former peat production area, secondary use, reforestation and wetland. The purpose has been to deepen the thesis topic with the help of written sources, such as research material or other publications. The literature and the thesis author's work history make it easy to evaluate the selection criteria for different forms of secondary use.

The most important result of the work was information on how the post-use sites of Turveruukki's former peat production areas were distributed in terms of different land use forms and which factors influenced this. The result can also be the knowledge that future post-use objects differ significantly from current non-post-use forms. In general, it can be stated that economic aspects have a significant influence on the decisions that landowners make for their areas.

In the future, solar energy, wind power production and hydrogen energy will be important options when planning future after-use sites. Afforestation and the creation of wetlands will continue to be significant alternatives as secondary uses of former peat production areas.