Johtajuuden vaikutus työntekijöiden pysyvyyteen kiinteistöjen siivousalalla
Honkala, Tiina (2024)
Honkala, Tiina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403214846
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403214846
Tiivistelmä
Johtajuuden vaikutus työntekijöiden pysyvyyteen on ajankohtainen aihe, joka koskettaa erityisesti kiinteistöjen siivousalaa. Työntekijöiden sitouttaminen työpaikkaan on monien asioiden summa. Ideaalijohtamista voidaan kuvailla johtajuudeksi, jossa työntekijää kuunnellaan ja kannustetaan. Johtajana olemisen ydin on taito pystyä kehittymään ja kehittämään. Hyvällä johtamisella on yhteys työntekijöiden hyvinvointiin, työhön sitoutumiseen ja työn tuottavuuteen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko johtajuudella vaikutusta työntekijöiden pysyvyyteen. Tutkimuskysymykset olivat ”Onko johtamisella vaikutusta työntekijöiden pysyvyydessä?” ja ”Kohtaavatko työntekijöiden ajatukset ideaalijohtamisesta nykytilan johtamisen kanssa?”
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin haastatteluja, joista valikoitui teemahaastattelu. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin teemojen avulla. Työ tehtiin teoriasidonnaisena, joka mahdollisti aiheen tarkastelun useammasta näkökulmasta. Teoriaosuuden viitekehys perustui johtamiseen, johtajuuteen ja pysyvyystekijöihin. Teemahaastattelut suunniteltiin mukaillen teoriaa. Haastatteluihin valikoitui vapaaehtoisesti kuusi yrityksen työntekijää sekä yrityksen johtaja. Työntekijöiden vastauksien avulla pyrittiin saamaan kuva, millainen ajatus heillä oli ideaalijohtamisesta. Johtajan ja työntekijöiden vastauksista muodostettiin kuva nykytilasta. Haastatteluaineiston perusteella luotiin johtopäätökset, joita osittain tarkasteltiin myös teorian viitekehyksen mukaisesti.
Opinnäytetyön tutkimuksen perusteella ilmeni, että johtamisella on vaikutusta työntekijöiden pysyvyydessä. Työntekijöiden ajatukset ideaalijohtamisesta kohtasivat jonkin verran yrityksen nykytilan kanssa. Yrityksessä oli tehty ennen opinnäytetyön alkua muutoksia henkilöstöjohtamisessa ja tämä näkyi tuloksissa. Tulokset osoittivat, että työntekijät ja johtaja puhuvat samoista asioista. Heillä oli selkeä yhteinen ajatus siitä, miten työntekijät saataisiin sitoutumaan työpaikkaan. Teoriaosuuden kanssa löytyi yhtymäkohtia. Ideaalijohtaminen nähtiin luottamussuhteena ja vuorovaikutuksena. Matala hierarkia koettiin myös osaksi ideaalijohtamista. Tärkeitä asioita, joita nousi sekä teoriassa ja tuloksissa olivat kuuntelemisen ja viestimisen tärkeys.
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin haastatteluja, joista valikoitui teemahaastattelu. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin teemojen avulla. Työ tehtiin teoriasidonnaisena, joka mahdollisti aiheen tarkastelun useammasta näkökulmasta. Teoriaosuuden viitekehys perustui johtamiseen, johtajuuteen ja pysyvyystekijöihin. Teemahaastattelut suunniteltiin mukaillen teoriaa. Haastatteluihin valikoitui vapaaehtoisesti kuusi yrityksen työntekijää sekä yrityksen johtaja. Työntekijöiden vastauksien avulla pyrittiin saamaan kuva, millainen ajatus heillä oli ideaalijohtamisesta. Johtajan ja työntekijöiden vastauksista muodostettiin kuva nykytilasta. Haastatteluaineiston perusteella luotiin johtopäätökset, joita osittain tarkasteltiin myös teorian viitekehyksen mukaisesti.
Opinnäytetyön tutkimuksen perusteella ilmeni, että johtamisella on vaikutusta työntekijöiden pysyvyydessä. Työntekijöiden ajatukset ideaalijohtamisesta kohtasivat jonkin verran yrityksen nykytilan kanssa. Yrityksessä oli tehty ennen opinnäytetyön alkua muutoksia henkilöstöjohtamisessa ja tämä näkyi tuloksissa. Tulokset osoittivat, että työntekijät ja johtaja puhuvat samoista asioista. Heillä oli selkeä yhteinen ajatus siitä, miten työntekijät saataisiin sitoutumaan työpaikkaan. Teoriaosuuden kanssa löytyi yhtymäkohtia. Ideaalijohtaminen nähtiin luottamussuhteena ja vuorovaikutuksena. Matala hierarkia koettiin myös osaksi ideaalijohtamista. Tärkeitä asioita, joita nousi sekä teoriassa ja tuloksissa olivat kuuntelemisen ja viestimisen tärkeys.