Vuorotyössä jaksaminen kliinisessä laboratoriossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Vaasan keskussairaalan kliinisen laboratorion henkilökunnan vuorotyössä jaksamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kliiniselle laboratoriolle sen työntekijöiden jaksamista ja sitä, ovatko työntekijät tyytyväisiä työaikoihinsa ja olisiko niissä parannettavaa. Aihe saatiin Vaasan keskussairaalasta. Opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka henkilökunta jaksaa vuorotyötä ja millaisia keinoja henkilökunta käyttää, jotta jaksaisi paremmin vuorotyötä. Opinnäytetyössä työntekijöiltä kysyttiin iän vaikutuksesta vuorotyössä jaksamiseen ja onko vuorotyöllä merkitystä työntekijän arkeen ja perhe-elämään. Opinnäytetyössä kysyttiin työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksista työaikoihinsa ja esitellään muutamia työaikojen ergonomiaa lisääviä työaikamalleja. Teoriaosuudessa kerrotaan kliinisestä laboratoriosta, vuorotyöstä, jaksotyöstä, vuorotyön vaikutuksista fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, työaika-autonomiasta, työkyvystä, työssä jaksamisesta, perhe-elämästä, vanhenemisesta sekä terveydestä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella kliinisen laboratorion tiloissa huhtikuussa 2014. Kyselylomakkeet tehtiin suomen ja ruotsin kielellä. Vastausprosentti kyselyyn oli 59. Kyselylomake sisälsi strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä. Strukturoidut kysymykset analysoitiin Microsoft Excel 2010-ohjelmalla ja avoimet kysymykset analysoitiin aineistolähtöistä sisällön analyysia käyttäen. Opinnäytetyön tuloksissa selvisi, että suurin osa kliinisen laboratorion työntekijöistä jaksoi kohtalaisesti vuorotyötä. Lepo, liikunta ja sosiaalisten suhteiden ylläpito auttaa jaksamaan vuorotyötä. Vastauksista ilmeni, että varsinkin ikä ja uniongelmat vaikuttavat vuorotyössä jaksamiseen negatiivisesti. Osa työntekijöistä oli sitä mieltä, että vuorotyö vaikeuttaa heidän arkeaan varsinkin jos perheessä on lapsia. Myös muun sosiaalisen elämän suunnittelu on vaikeaa epäsäännöllisten työvuorojen takia. Kliinisen laboratorion työntekijöistä suurin osa oli sitä mieltä, että he voivat vaikuttaa työaikoihinsa rajoitetusti. Suurin osa vastaajista haluaisi ergonomisemmat työajat. Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä, että ikääntyminen ja uniongelmat vaikeuttavat vuorotyössä jaksamista. Lepo ja liikunta ovat vuorotyöntekijän jaksamisen kannalta tärkeitä ja työntekijät haluaisivat ergonomisemmat työajat.

The purpose of this bachelor’s thesis was to study how the personnel in the clinical laboratory in Vaasa Central Hospital manage and cope at work. The purpose was to find out how the employees cope and if they are satisfied with the working hours and if there is some need for improvement there. The topic for the thesis was re-ceived from Vaasa Central Hospital. Managing at shift work and the methods used to manage better were studied in the thesis. Different factors in relation to shift work were studied. These include the age, everyday life and family life. Also the employees´ possibilities to influence their working hours were studied. The thesis also introduces some working time models that increase ergonomics of working hours.

The theoretical part deals with a clinical laboratory, shift work, period-based work, the effects of shift work to physical and mental wellbeing, autonomy over the working hours, the ability to work, coping at work, family life, aging and health. The material was collected with a questionnaire in the clinical laboratory in April 2014. The questionnaire was available both in Finnish and in Swedish. The response rate was 59%. The questionnaire included structured and open-ended questions. The structured questions were analyzed with Microsoft Excel 2010 and the open-ended questions were analyzed by a data-driven content analysis.

The results showed that the majority of clinical laboratory employees coped reason-ably well with shiftwork. Rest, exercise and social relationships promote coping at shift work. The results showed that especially aging and sleep problems have a neg-ative impact on coping at work. Some of the employees thought that the shiftwork complicates their everyday life, especially if the family has children. It was also dif-ficult to make social life planning because of irregular shifts. Most of the clinical laboratory employees thought that that their ability to affect their working hours is limited. The majority of the respondents would like to have more ergonomic work-ing hours. Based on the results of the thesis it can be said that the aging and sleep problems make it difficult to cope with shiftwork. Rest and exercise are important for shift worker’s wellbeing and employees would like to have more ergonomic working hours.