Työroolin alkukokemusten reflektio IT-konsulttina
Lindell, Christian (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403214885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403214885
Tiivistelmä
Tämän päiväkirjaopinnäytetyön seurantajakso ja päiväkirjamerkinnät on toteutettu aikavälillä 23.08.2023 - 17.10.2023. Merkinnät on tehty tekijän työskennellessä it-konsultointitehtävissä. Koska tehtäviin kuului salassapitovelvollisuus, työnantajaa, asiakkaita, asiakkaiden ja tehtävien toimialaa tai käytettyjä teknologioita ei yksilöity, eikä tehtäviä kuvattu tarkasti.
Seurantajakson tavoitteena oli tarkastella tekijän ajankäytön hallintaa, työmotivaation kokemusta, sekä teknologisen osaamisen kartuttamista sen osalta miten nämä päiväkirjamerkinnöissä ilmenivät. Ajankäytön hallinnan ja työmotivaation kokemuksen tarkastelu tapahtuivat itsereflektion avulla toisiinsa kietoutuneina. Teknologisen osaamisen kartuttamista pyrittiin arvioimaan sertifikaattisuoritukseen tähtäävän materiaalin sisäistämisen kautta.
Työmotivaation kokemuksen tarkastelussa hyödynnettiin luotua arviointityökalua, joka pohjautui Robert Karasekin luomaan Karasekin työstressiteoriaan. Teoriassa tarkastellaan ristiriitoja työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen välillä. Ristiriitojen pohjalta Karasek on esittänyt nelikenttämallia, jossa tietyt ehdot johtavat positiivisen stressin kautta motivoituneen oppimisen kokemukseen, ja toiset ehdot haitalliseen stressiin.
Seurantajakson kokonaistarkastelussa suurimpina löydöksinä olivat Karasekin teoriaan pohjautuvan reflektion myötä havaitut työmotivaatiotekijät. Näiden myötä tekijän oli mahdollista pohtia myös jatkoaskeleita ammattilaisena kehittymiseen tulevaisuudessa.
Salassapitovelvollisuuden noudattamisen takia opinnäytetyön formaatti osoittautui haastavaksi. Työn tulosten arvo ammatillisessa mielessä tekijälle itselleen oli havainnointi omista motivaatiotekijöistään, sekä näiden mahdollisesta sovellettavuudesta tulevaisuudessa esimerkiksi ohjatessa uusia tekijöitä kokeneempana ammattilaisena. Työn tulosten yleinen arvo on luodussa teoriapohjassa, jota voisi soveltaa osana esimerkiksi kyselytutkimuspohjaista opinnäytetyötä.
Seurantajakson tavoitteena oli tarkastella tekijän ajankäytön hallintaa, työmotivaation kokemusta, sekä teknologisen osaamisen kartuttamista sen osalta miten nämä päiväkirjamerkinnöissä ilmenivät. Ajankäytön hallinnan ja työmotivaation kokemuksen tarkastelu tapahtuivat itsereflektion avulla toisiinsa kietoutuneina. Teknologisen osaamisen kartuttamista pyrittiin arvioimaan sertifikaattisuoritukseen tähtäävän materiaalin sisäistämisen kautta.
Työmotivaation kokemuksen tarkastelussa hyödynnettiin luotua arviointityökalua, joka pohjautui Robert Karasekin luomaan Karasekin työstressiteoriaan. Teoriassa tarkastellaan ristiriitoja työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen välillä. Ristiriitojen pohjalta Karasek on esittänyt nelikenttämallia, jossa tietyt ehdot johtavat positiivisen stressin kautta motivoituneen oppimisen kokemukseen, ja toiset ehdot haitalliseen stressiin.
Seurantajakson kokonaistarkastelussa suurimpina löydöksinä olivat Karasekin teoriaan pohjautuvan reflektion myötä havaitut työmotivaatiotekijät. Näiden myötä tekijän oli mahdollista pohtia myös jatkoaskeleita ammattilaisena kehittymiseen tulevaisuudessa.
Salassapitovelvollisuuden noudattamisen takia opinnäytetyön formaatti osoittautui haastavaksi. Työn tulosten arvo ammatillisessa mielessä tekijälle itselleen oli havainnointi omista motivaatiotekijöistään, sekä näiden mahdollisesta sovellettavuudesta tulevaisuudessa esimerkiksi ohjatessa uusia tekijöitä kokeneempana ammattilaisena. Työn tulosten yleinen arvo on luodussa teoriapohjassa, jota voisi soveltaa osana esimerkiksi kyselytutkimuspohjaista opinnäytetyötä.