Intersektionaalinen musiikkipedagogi: yhdenvertaisuutta edistävä näkökulma opettajan käyttöteoriassa
Kettunen, Jasmin (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403224934
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403224934
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella sitä, miten intersektionaalista feminististä pedagogiikkaa ja siihen liittyvää syrjimätöntä kieltä voi liittää osaksi musiikkipedagogin käyttöteoriaa. Opinnäytetyön tutkimuskysymykseksi muotoutui, kuinka intersektionaalinen feministinen pedagogiikka ja syrjimätön kieli toimivat työkaluina tiedostavammassa ja syrjimättömässä musiikinopettajuudessa? Työssä tutustuttiin yhdenvertaisuuslakiin koulutuksessa sekä yhdenvertaisuuteen liittyviin linjauksiin taiteen perusopetuksen sekä perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa. Sen lisäksi työssä tutustuttiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin käytäntönä edistää yhdenvertaisuutta oppilaitoksissa. Opinnäytetyöprosessin tavoitteena oli kehittää omaa pedagogista ajattelua sekä kehittää opetuksen käytänteitä siten, että ne edistävät tosiasiallista yhdenvertaisuutta.
Opinnäytetyö muotoutui kuvailevasta kirjallisuuskatsauksesta pedagogiseksi kehittämistyöksi. Lähdeaineisto valikoitui ajankohtaisuuden, relevanttiuden ja määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Työssä on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin menetelmänä harjoiteltiin teemoittelua, jonka pohjalta aineisto käytiin läpi. Sen lisäksi teemoittelun avulla työhön muodostui teoreettinen viitekehys. Opinnäytetyöprosessi oli tarkoituksella suunniteltu tiiviiksi ja intensiiviseksi siten, että työn prosessivaihe kesti noin kolme kuukautta.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi intersektionaalisen feministisen musiikkipedagogin käyttöteoriaan sopivia pohdittavia kysymyksiä ja aiheita, joissa on huomioitu syrjimättömän kielen periaatteet. Aiheet toimivat työkaluna musiikkipedagogeille oman opettajuuden itsereflektointiin ja itserefleksiivisyyden tunnistamiseen. Niiden avulla musiikkipedagogit voivat kehittää omaa opettajuuttaan yhdenvertaisempaan suuntaan, luomaan oppilaskohtaamisista psykologisesti turvallisempia sekä purkamaan tiedostamattomia ja haitallisia opetusnormeja.
Opinnäytetyö muotoutui kuvailevasta kirjallisuuskatsauksesta pedagogiseksi kehittämistyöksi. Lähdeaineisto valikoitui ajankohtaisuuden, relevanttiuden ja määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Työssä on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin menetelmänä harjoiteltiin teemoittelua, jonka pohjalta aineisto käytiin läpi. Sen lisäksi teemoittelun avulla työhön muodostui teoreettinen viitekehys. Opinnäytetyöprosessi oli tarkoituksella suunniteltu tiiviiksi ja intensiiviseksi siten, että työn prosessivaihe kesti noin kolme kuukautta.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi intersektionaalisen feministisen musiikkipedagogin käyttöteoriaan sopivia pohdittavia kysymyksiä ja aiheita, joissa on huomioitu syrjimättömän kielen periaatteet. Aiheet toimivat työkaluna musiikkipedagogeille oman opettajuuden itsereflektointiin ja itserefleksiivisyyden tunnistamiseen. Niiden avulla musiikkipedagogit voivat kehittää omaa opettajuuttaan yhdenvertaisempaan suuntaan, luomaan oppilaskohtaamisista psykologisesti turvallisempia sekä purkamaan tiedostamattomia ja haitallisia opetusnormeja.