Tilintarkastajien näkemyksiä kestävyysraportointidirektiivistä (CSRD) ja sen vaikutuksista tilintarkastajien työhön

Abstract

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat uhkia, joihin Euroopan unioni pyrkii vastaamaan vihreän kehityksen ohjelmallaan (European Green Deal). Osana ohjelmaa EU on julkaissut kestävyysraportointidirektiivin eli CSRD:n (2022/2464), jonka myötä kestävyysraportit tulevat pakollisiksi kaikille yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille, suuryrityksille sekä pörssinoteeratuille yhteisöille mikroyrityksiä lukuun ottamatta. Kestävyysraportointia tulee ohjaamaan ESRS-kestävyysraportointistandardit, ja raporttien varmennus muuttuu pakolliseksi.

Suomessa kestävyysraporttien varmennus keskitetään tilintarkastajien ammattikunnalle, joten se tulee vaikuttamaan olennaisesti tilintarkastusalaan. Tässä opinnäytetyössä haluttiin selvittää, mitä tilintarkastajat itse ajattelevat muutoksista. Tutkimuksen alaongelmiksi muodostettiin seuraavat kysymykset: miten tilintarkastajat uskovat CSR-direktiivin vaikuttavan heidän työhönsä ja osaamisvaatimuksiinsa, miten he direktiiviin ja sen mukanaan tuomiin muutoksiin suhtautuvat ja miten he ovat niihin valmistautuneet.

Tutkimuksen keskeinen tietoperusta pohjautuu Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiiviin sekä hallituksen syyskuussa 2023 julkaisemaan esitykseen, jolla direktiivin vaatimukset aiottiin tuoda osaksi Suomen lakia. Tietoperustan lakimuutoksia ja CSR-direktiiviä käsittelevä osuus on kirjoitettu syksyllä 2023 syys- ja marraskuun välisenä aikana, johon mennessä julkaistu olennaiseksi katsottu tieto on otettu mukaan. Koska aihe on ajankohtainen ja muutosvaiheessa, voi olla, että jokin asia on muuttunut lakimuutosten voimaantulon tai uusien julkaisujen myötä. Lisäksi teoriassa käsitellään tilintarkastusta sekä aiempia tutkimuksia kestävyysraporttien varmennukseen liittyen.

Tutkimus toteutettiin syksyllä 2023 ennen lakimuutosten voimaantuloa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen menetelmä, ja aineisto kerättiin seitsemällä teemahaastattelulla. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisältöanalyysia eli abduktiivista päättelyä.

Tutkimustulosten valossa voidaan todeta, että tilintarkastajat uskovat CSR-direktiivin lisäävän työmäärää, laajentavan tehtäväkenttää sekä vaativan uudenlaista osaamista. Suhtautuminen CSR-direktiiviin oli pääasiassa myönteistä. Hyötyinä nähtiin erityisesti sen tuoma huomio kestävyystiedoille, mutta muutosten nopea aikataulu, laajat uudet osaamisvaatimukset, työkuorman kasvu ja tilintarkastajien riittävyys epäilyttivät. Toisaalta varmennuksen nähtiin sopivan tilintarkastajille erityisesti heillä jo olemassa olevan varmennusosaamisen ja yritystuntemuksen vuoksi; toisaalta haasteena nähtiin, onko tilintarkastajien kestävyysosaaminen tarpeeksi syvällistä varmennuksen toteuttamiseen. Suhtautuminen kestävyyspuolen jatkokouluttautumiseen oli positiivista.