Muskarista soittamaan : miten musiikkileikkikoulu valmistaa lasta soitto-opintoihin

Abstract

Musiikkileikkikoulussa opitaan monia musiikillisia valmiuksia, joista on hyötyä lapsen myöhemmissä soitto-opinnoissa, mutta joista soitonopettajilla ei välttämättä ole tietoa. Lapselle tuttua materiaalia, käsitteistöä ja harjoitteita käyttämällä soitonopettaja voisi hyödyntää lapsen musiikkileikkikoulussa oppimia asioita soittotunneilla. Näin soitonopetus rakentuisi luontevasti lapsen musiikin oppimisen prosessina.

Työni tarkoituksena on selvittää millä tavalla lapsen musiikkileikkikoulussa saamat musiikilliset valmiudet tukevat soitto-opintoja. Tärkein työn aineisto ovat eri soitinten alkuopettajien haastattelut. Haastatellut opettajat saivat kertoa havaintojaan musiikkileikkikoulun käyneiden lasten opettamisesta sekä näkemyksiään ja kokemuksiaan musiikkileikkikoulusta ja siellä opetettavista aihesisällöistä. Lisäksi opettajat esittivät toiveita ja yhteistyöehdotuksia musiikkileikkikoulun opettajille. Haastatteluja varten tein taulukon, johon ryhmittelin keskeisiä musiikkileikkikoulussa lapselle syntyviä musiikillisia valmiuksia kuuden aihealueen alle.

Haastattelujen perusteella lapset saavat musiikkileikkikoulussa paljon soitto-opinnoissa hyödyllisiä valmiuksia. Haastattelemani opettajat toivat esiin muun muassa lauluohjelmiston tuntemisen, laulamisen luontevuuden, sykkeen kehollisen kokemisen, avoimuuden erilaisten musiikillisten työtapojen ja harjoitteiden tekemiselle, ryhmässä toimimisen taidot sekä jo syntyneen suhteen musiikkiin.

Havaintojeni mukaan hyvin pienilläkin asioilla olisi merkitystä lapsen musiikin oppimisen jatkumon ylläpitämisessä. Siirtämällä eteenpäin musiikkileikkikoulunopettajalle kertyneen tiedon lapsesta ja esimerkiksi samaa laulustoa ja käsitteistöä sopimalla elämyksellisyys voisi jatkua musiikkileikkikoulusta soitto-opintoihin ja tukea lapsen innostusta soiton opiskelemiseen ja musiikin harrastamiseen.

Early childhood music education prepares a child for instrument lessons in many ways. However, instrument teachers might not have information about the musical abilities a child has developed during early childhood music lessons. Using concepts and exercises familiar to a child, instrument teacher could further develop the abilities a child already has and the instrument lessons could seamlessly continue the child’s process of musical learning.

The thesis investigates how the abilities that children learn in early childhood music education prepare them for instrument lessons. The most important material in my work are the interviews with teachers of a variety of instruments. The teachers were asked to share their views and knowledge of early childhood music education and its contents. In addition, the teachers presented wishes and suggested ideas for collaboration with early childhood music educators. To provide a common base for discussion, I created a table with six categories of essential abilities a child learns in early childhood music education.

According to the interviews, children acquire several abilities that benefit them in instrument lessons. For example, the interviewees had made observations on the knowledge of a variety of children’s songs, the ease of singing, feeling the pulse in the body, openness to different musical methods and practices, the ability to work in a group and a positive relation to music.

According to my study, minor changes in current practices could foster the continuity of a child’s musical education process. For example, by using the the same songs or the same learning material, experiential learning could continue in children’s instrument lessons and support their enthusiasm for instrument learning and music making.