Vanhustyön asiantuntijoiden näkemyksiä vanhuspalvelulaista ja sen tuomista muutoksista
Nordlund, Noora; Niemi, Pilvi (2014)
Nordlund, Noora
Niemi, Pilvi
Lapin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121219589
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121219589
Tiivistelmä
Yhteiskunnassamme tapahtuu merkittävä ikärakennemuutos lähivuosikymmeninä, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Tärkein varautumiskeino ikärakenteen muutokseen on turvata terve ja toimintakykyinen ikääntyminen. Tämä pyritään takamaan lailla ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (nk. vanhuspalvelulaki).
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Lapin kuntien vanhustyön asiantuntijoiden näkemyksiä vanhuspalvelulaista ja sen tuomista muutoksista kuntien vanhustyöhön. Tavoitteena oli lisätä vanhustyönopiskelijoiden ja -työntekijöiden mielenkiintoa vanhuspalvelulakia kohtaan sekä antaa tietoa muutosprosessista lain toimeenpanon tueksi. Lisäksi geronomin ammattia tehdään tunnetummaksi. Opinnäytetyö lähetettiin haastateltaville, jolloin he voivat hyödyntää lopputulosta työssään ja lain toimeenpanossa. Tutkimus sopii myös opetusmateriaaliksi.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin Lapista kuutta vanhustyön asiantuntijaa, jotka toimivat esimiestehtävissä ja näin toimeenpanevat vanhus-palvelulakia omalta osaltaan. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tuloksista kävi ilmi, että haastateltavat kokivat vanhuspalvelulain hyväksi varsinkin ikäihmisten näkökulmasta, mutta erilaisia näkemyksiä oli esimerkiksi henkilöstömitoituksen määrittämisestä. Lain sisältöä kuvattiin myös hieman epäselväksi. Lain toimeenpano koettiin haasteelliseksi, koska kuntien ei koeta olevan samalla lähtöviivalla sen toteuttamisen suhteen; etenkin pienten kun-tien resurssit toteuttaa lakia askarruttavat. Muutokset näkyvät varsinkin laitoshoidon purkamisessa, jonka myötä kuntouttavaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa kunnissa lisätään. Lain velvoitteiden täyttämiseksi vanhustyön henkilöstörakennetta on muutettava ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä lisättävä. Muutoksia tapahtuu myös kuntien palveluiden riittävyyden ja laadun arvioinnissa sekä palvelutarpeen arvioinnin selvittämisessä, kun uusia arviointivälineitä otetaan käyttöön. Tuloksista päätellen vanhuspalvelulain toimeenpano on suuri muutosprosessi, jossa esimiesten johtamistaidot testataan.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Lapin kuntien vanhustyön asiantuntijoiden näkemyksiä vanhuspalvelulaista ja sen tuomista muutoksista kuntien vanhustyöhön. Tavoitteena oli lisätä vanhustyönopiskelijoiden ja -työntekijöiden mielenkiintoa vanhuspalvelulakia kohtaan sekä antaa tietoa muutosprosessista lain toimeenpanon tueksi. Lisäksi geronomin ammattia tehdään tunnetummaksi. Opinnäytetyö lähetettiin haastateltaville, jolloin he voivat hyödyntää lopputulosta työssään ja lain toimeenpanossa. Tutkimus sopii myös opetusmateriaaliksi.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin Lapista kuutta vanhustyön asiantuntijaa, jotka toimivat esimiestehtävissä ja näin toimeenpanevat vanhus-palvelulakia omalta osaltaan. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tuloksista kävi ilmi, että haastateltavat kokivat vanhuspalvelulain hyväksi varsinkin ikäihmisten näkökulmasta, mutta erilaisia näkemyksiä oli esimerkiksi henkilöstömitoituksen määrittämisestä. Lain sisältöä kuvattiin myös hieman epäselväksi. Lain toimeenpano koettiin haasteelliseksi, koska kuntien ei koeta olevan samalla lähtöviivalla sen toteuttamisen suhteen; etenkin pienten kun-tien resurssit toteuttaa lakia askarruttavat. Muutokset näkyvät varsinkin laitoshoidon purkamisessa, jonka myötä kuntouttavaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa kunnissa lisätään. Lain velvoitteiden täyttämiseksi vanhustyön henkilöstörakennetta on muutettava ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä lisättävä. Muutoksia tapahtuu myös kuntien palveluiden riittävyyden ja laadun arvioinnissa sekä palvelutarpeen arvioinnin selvittämisessä, kun uusia arviointivälineitä otetaan käyttöön. Tuloksista päätellen vanhuspalvelulain toimeenpano on suuri muutosprosessi, jossa esimiesten johtamistaidot testataan.