Sähköiset palvelut asiakkaan omahoidon tukemisessa avosairaanhoidossa : katsaus kirjallisuuteen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä katsaus kirjallisuuteen. Opinnäytetyössä kartoitettiin, millaisia sähköisiä palveluita voidaan käyttää asiakkaan omahoidon tukemiseen avosairaanhoidossa sekä selvitettiin, miten asiakas hyötyy näistä palveluista omahoidossa. Tavoitteena on tuottaa Asiakasvastaava-hankkeelle hyödyllistä tietoa, jonka pohjalta terveydenhuollon ammattilaiset tulisivat tietoisiksi sähköisten palveluiden mahdollisuuksista. Opinnäytetyö on osa Asiakasvastaava-hanketta (2013-2014), jonka tavoitteena on tutkia ja kehittää asiakasvastaavatoimintaa Suomessa sekä asiakkaiden terveyshyötyä lisääviä käytänteitä ja levittää näitä.

Opinnäytetyö toteutettiin integroivaa kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen, katsauksena kirjallisuuteen. Tutkimusaineiston valintaa ohjasi se, miten tutkimuksissa esiintyneet sähköiset palvelut soveltuivat pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluja käyttävien avosairaanhoidon asiakkaiden omahoidon tukemiseen. Aineisto koostui vuosina 2007-2014 julkaistuista viidestä tutkimusartikkelista, väitöskirjasta ja kahdesta Pro gradu -tutkielmasta. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Keskeisimmät omahoitoa tukevat sähköiset palvelut ovat vuorovaikutukselliset palvelut (asiakkaan ja asiantuntijan välinen yhteistyö, vertaistuki) sekä tieto- ja asiointipalvelut (oma asiointi, terveystieto ja sairauden hoitoon liittyvä tieto). Sähköisten palveluiden keskeisimpiä hyötyjä asiakkaan omahoidossa ovat asiakkaan elämänlaadun paraneminen (hoidon tulosten paraneminen, sairauden aiheuttamien haittojen väheneminen), hoidon tehokkuuden lisääntyminen (kotihoidon korostuminen ja turhien vastaanottokäyntien väheneminen, hoitoketjun sujuvoituminen) ja omahoitotaitojen kehittyminen (itsehallinnan kehittyminen, oman sairauden tunteminen).

Jatkossa tulisi keskittyä sähköisten palveluiden systemaattiseen tutkimiseen ja kehittämiseen. Erityisesti älylaitteille tarkoitettujen sovellusten kehittämiseen tulisi panostaa. Samalla olisi kuitenkin kiinnitettävä huomiota ikääntyneiden kykyyn hallita älylaitteiden ja sovellusten käyttöä. Ajantasaisia suomalaisia hoitotieteellisiä tutkimuksia sähköisistä palveluista ei löytynyt, joten näyttöön perustuvaa tietoa kaivataan. Jatkossa voitaisiin myös selvittää sähköisten palvelujen soveltuvuutta muihin terveydenhoitajan työn osa-alueisiin, kuten koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon.