Psykososiaalinen kuormitus ikäpalveluiden esihenkilöillä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kohdeorganisaation ikäpalveluiden esihenkilöiden kokemuksia siitä, mitkä tekijät aiheuttavat heille psykososiaalista kuormitusta työssä, sekä millaisia keinoja heillä on psykososiaalisen kuormittumisen vähentämiseksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui psykososiaalisen kuormituksen, työhyvinvoinnin ja esihenkilötyön ympärille. Opinnäytetyö toteutettiin kaksivaiheisena prosessina. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin määrällisenä ja toinen vaihe laadullisena tutkimuksena. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin loppuvuoden 2023 aikana. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin tammikuussa 2024 ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kysely, joka kartoitti kohdeorganisaation esihenkilöiden kokemuksia psykososiaalisesta työkuormituksesta ja tunnistettiin työpaikan kuormitustekijöitä. Tässä hyödynnettiin työsuojeluhallinnon; työn psykososiaaliset kuormitustekijät-kyselyä. Kysely on suunniteltu työsuojeluviranomaisille mutta sitä voivat hyödyntää myös organisaatiot. Toisessa vaiheessa suoritettiin kuuden (n=6) esihenkilön yksilöhaastattelut, joissa keskityttiin työn sisältöön ja -järjestelyihin liittyviin kuormitustekijöihin ja etsittiin keinoja kuormituksen vähentämiseksi.

Tutkimustulokset osoittavat, että suurimmat kuormitustekijät liittyivät työn sisältöön ja järjestelyihin. Esihenkilöt nostavat suurimmaksi kuormittavaksi tekijäksi työn jatkuvat keskeytykset, joita pyritään hallitsemaan monin eri keinoin, kuten viettämällä tauot yhdessä henkilökunnan kanssa, ajankäytön hallinnalla ja pitämällä etäpäiviä. Tulokset osoittavat myös, että delegointi ja omien tehtävien priorisointi vähentävät esihenkilöiden psykososiaalista kuormitusta. Opinnäytetyön tulokset tarjoavat arvokasta tietoa esihenkilöiden työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää esihenkilöiden koulutuksessa ja organisaatioiden kehittämistoiminnassa.

The purpose of this thesis was to investigate the experiences of supervisory staff in the target organization’s elderly services regarding the factors that cause them psychosocial load at work, as well as the means they have for reducing psychosocial load. The theoretical framework of the study was built around psychosocial load, well-being at work, and managerial work. The thesis was carried out in a two-phase process. The first phase of the research was conducted as a quantitative study, and the second phase as a qualitative study. The survey data was collected at the end of 2023. The qualitative research data was collected in January 2024 and analyzed using material-based content analysis.

In the first phase, the experiences of the target organization’s supervisors regarding psychosocial workload were surveyed and also workplace stress factors were identified. The Occupational Safety and Health Administration’s psychosocial stress factors survey was used. The survey is designed for occupational safety authorities but can also be utilized by organizations. In the second phase, individual interviews were conducted with sex (n=6) supervisors, focusing on work content and arrangements related to stress factors and seeking ways to reduce load.

The research results show that the major stress factors are related to work content and arrangements. Supervisors identify constant interruptions as the biggest stress factor, which they try to manage in various ways, such as taking breaks together with the staff, managing time, and having remote workdays. The results also show that delegation and prioritizing one's own tasks reduce the psychosocial load of supervisors. The results of the thesis provide valuable information for the development of supervisor well-being. The results can be utilized in supervisor training and organizational development activities.