Verenpainetaudin itsehoito teknologian avulla : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää verenpainetaudin itsehoitoa teknologia avulla. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta verenpainetaudin itsehoidosta teknologian avulla. Tutkimuskysymykset olivat 1) Millaista teknologiaa verenpainetaudin itsehoidossa käytetään ja 2) Miten teknologiaa voidaan hyödyntää verenpainetaudin itsehoidossa.

Maailmanlaajuisesti verenpainetauti aiheuttaa noin 10,4 miljoonaan ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Kohonnut verenpaine on tärkein terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä maailmanlaajuisesti. Elintapamuutokset ovat tärkeä osa verenpainetaudin itsehoitoa. Aikaisempien tutkimusten mukaan teknologiasta on hyötyä verenpaineen itsehoidossa. Sen käyttö lisää muun muassa motivaatiota ja ymmärrystä verenpaineen itsehoidosta.

Opinnäytetyö toteutettiin scoping katsauksena. Scoping katsaus antaa käsityksen aihealueeseen kohdistuneen tutkimuksen laadusta, tarkastelun näkökulmasta ja määrästä tutkijoille. Ainestoa haettiin eri tietokannoista hakulausekkeella ja -sanoilla. Aineiston valitsemisessa otettiin huomioon tutkimuskysymykset ja avuksi luotiin sisäänotto ja -poissulkukriteerit. Opinnäytetyöhön valikoitui yhdeksän tutkimusta ja yksi asiantuntijan artikkeli.

Opinnäytetyössä ilmeni, että verenpainetaudin itsehoidossa käytettiin verkkoneuvontaa, etämonitorointia, mittauslaitteita sekä mobiilisovelluksia ja -ohjelmistoja. Suurimassa osassa tutkimuksia hyödynnettiin myös mobiililaitetta yhdessä kotimittausten kanssa. Tutkimuksissa huolehdittiin siitä, että osallistujat hallitsivat oikeanlaisen verenpaineen mittaamisen ennen intervention aloitusta. Teknologiaa käytettiin opettamiseen ja ohjeistamiseen verenpainetaudista ja itsehoidosta, etenkin elintapamuutoksista. Etämonitorointia hyödynnettiin muun muassa lääkityksen titraamisessa. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin sekä fyysisellä askelmittarilla että älypuhelimen sovelluksella.

Teknologian hyödyntäminen itsehoidossa näkyi elintapamuutoksissa, omassa osaamisessa, sitoutumisessa ja motivaatiossa. Suurimmassa osassa tutkimuksia todettiin verenpainelukemissa hyötynä systolisen verenpaineen aleneminen. Tämä johtui lähinnä päivittäisistä kotimittauksista ja lääkityksen noudattamisesta ja titrauksesta. Teknologian tarjoamasta neuvonnasta ja materiaalista huolimatta elintapamuutokset jäivät vähäisiksi. Muutokset koskivat päivittäisiä askeleita ja suolan käyttöä. Kotimittaukset itsessään voivat toimia kannustimena itsehoidossa ja ne antavat luotettavampaa dataa kuin vastaanotolla mitatut arvot. Lääkityksen säätäminen etämonitoroinnilla tai pelkästään omaseurannalla ei lisää lääkärin työtaakkaa vaan voi jopa vähentää sitä, kun tietotekniikalle ulkoistetaan työtä. Systolisen verenpaineen aleneminen voidaan myös saavuttaa maltillisin kustannuksin ja potilaat saattavat viettää vähemmän aikaa terveyskeskuksessa.

The purpose of this study was to explore the self-management of hypertension using technology. The aim was to raise awareness of self-management for hypertension using technology. The research questions were 1) What kind of technology is used for self-management in hypertension and 2) How can technology be used for self-management in hypertension.

Hypertension causes the premature death of around 10.4 million people globally. Hypertension is the main risk factor for reducing healthy life years in the world. Lifestyle changes are an important part of self-management of hypertension. Previous studies have shown the benefits of technology in the self-management of hypertension. Among other things, its use increases motivation and understanding of the self-management of hypertension.

This study was carried out as a scoping review. The scoping review provides an insight into the quality, perspective and quantity of research on the topic for the researchers. The material was searched from various databases using search terms and keywords. The selection of material was based on the research questions and was aided by inclusion and exclusion criteria. Nine studies and one expert article were selected for the thesis.

The results showed that self-management for hypertension involved online counselling, remote monitoring, measuring devices and mobile apps and software. Most of the studies also used mobile devices in combination with home measurements. The studies ensured that participants mastered the correct way to measure blood pressure before starting the intervention. Technology was used to teach and instruct about hypertension and self-management, particularly lifestyle changes. Remote monitoring was used to titrate medication, among other things. Physical activity was measured using both a physical pedometer and a smartphone app.

The use of technology in self-management was reflected in lifestyle changes, personal skills, commitment and motivation. The majority of studies found a benefit in blood pressure readings in the form of lower systolic blood pressure. This was mainly due to daily home measurements and medication adherence and titration. Despite the advice and materials provided by technology, lifestyle changes remained limited. The changes concerned daily steps and salt intake. Home measurements in themselves can act as an incentive for self-management and provide more reliable data than values measured in the doctor's office. Adjusting medication by remote monitoring or self-monitoring alone does not increase the workload of the doctor and may even reduce it by outsourcing the work to IT. A reduction in systolic blood pressure can also be achieved at a moderate cost and patients may spend less time in the health centre.