Korkeakouluopiskelijoiden oppimisen itsesäätelyn edistäminen : integroitu kirjallisuuskatsaus
Arffman, Jouni (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404045684
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404045684
Tiivistelmä
Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointi on laskenut usean viime vuoden ajan. Tilannetta on pahentanut maailmanlaajuinen COVID-19-pandemia, jonka pakottama etäopiskelu korosti oppimisen itsesäätelytaitojen merkitystä. Heikot oppimisen itsesäätelytaidot voivat heikentää opiskelijan hyvinvointia liian suuren työmäärän ja intensiivisten opiskelurupeamien kautta halutun tuloksen saavuttamiseksi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata interventioita, jotka edistävät korkeakouluopiskelijoiden oppimisen itsesäätelyä. Tavoitteena oli tuottaa opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettävää tietoa oppimisen itsesäätelyn edistämisestä.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistonkeruu suoritettiin PsycINFO (Ovid)-, EBSCO- sekä Scopus-tietokannoista. Aineiston valinnassa käytettiin ennalta määriteltyjä mukaanotto- ja poissulkukriteerejä ja haku rajattiin vertaisarvioituihin englanninkielisiin artikkeleihin, joissa tutkittiin korkeakouluopiskelijoiden oppimisen itsesäätelyn edistämistä. Kirjallisuuskatsaukseen valitun aineiston laatua arvioitiin Joanna Briggs Instituutin laadunarvioinnin kriteerejä käyttäen. Aineisto koostui viidestätoista alkuperäistutkimuksesta, joiden joukossa oli sekä määrällisiä että laadullisia tutkimuksia. Aineiston analyysiin käytettiin kuvailevaa synteesiä.
Tulosten perusteella tutkimuksissa käytetyt korkeakouluopiskelijan oppimisen itsesäätelyä edistäneen interventiot voitiin jakaa kolmeen ryhmään: ohjauksellisiin, kurssimuotoisiin, sekä kurssin ja oppimispäiväkirjan yhdistäviin interventioihin. Erillisesti sovellettuna oppimispäiväkirjat eivät edistäneet opiskelijoiden oppimisen itsesäätelyä.
Johtopäätöksenä oppimisen itsesäätelyä tulee edistää opettamalla siihen liittyviä taitoja ja tämä voidaan tehdä soveltaen monenlaisia eri lähestymistapoja. Keskeistä on kuitenkin se, että oppimisen itsesäätelytaitoja todella opetetaan. Oppimispäiväkirjat ovat hyödyllisiä yhdistyessään oppimisen itsesäätelytaitojen opettamiseen mutta yksinään ne eivät korvaa taidon opettamista.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistonkeruu suoritettiin PsycINFO (Ovid)-, EBSCO- sekä Scopus-tietokannoista. Aineiston valinnassa käytettiin ennalta määriteltyjä mukaanotto- ja poissulkukriteerejä ja haku rajattiin vertaisarvioituihin englanninkielisiin artikkeleihin, joissa tutkittiin korkeakouluopiskelijoiden oppimisen itsesäätelyn edistämistä. Kirjallisuuskatsaukseen valitun aineiston laatua arvioitiin Joanna Briggs Instituutin laadunarvioinnin kriteerejä käyttäen. Aineisto koostui viidestätoista alkuperäistutkimuksesta, joiden joukossa oli sekä määrällisiä että laadullisia tutkimuksia. Aineiston analyysiin käytettiin kuvailevaa synteesiä.
Tulosten perusteella tutkimuksissa käytetyt korkeakouluopiskelijan oppimisen itsesäätelyä edistäneen interventiot voitiin jakaa kolmeen ryhmään: ohjauksellisiin, kurssimuotoisiin, sekä kurssin ja oppimispäiväkirjan yhdistäviin interventioihin. Erillisesti sovellettuna oppimispäiväkirjat eivät edistäneet opiskelijoiden oppimisen itsesäätelyä.
Johtopäätöksenä oppimisen itsesäätelyä tulee edistää opettamalla siihen liittyviä taitoja ja tämä voidaan tehdä soveltaen monenlaisia eri lähestymistapoja. Keskeistä on kuitenkin se, että oppimisen itsesäätelytaitoja todella opetetaan. Oppimispäiväkirjat ovat hyödyllisiä yhdistyessään oppimisen itsesäätelytaitojen opettamiseen mutta yksinään ne eivät korvaa taidon opettamista.