Laadunhallintajärjestelmät kuntotarkastuksissa ja valvojan tehtävissä
Pakarinen, Teemu (2024)
Pakarinen, Teemu
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404055747
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404055747
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää yrityksen Talovalvonta Savinaisen laadunhallintajärjestelmää. Lisäksi tavoitteena oli vertailla eri yritysten sovelluksien mahdollisuuksia nopeuttaa asuntokaupan yhteydessä tapahtuvia kuntotarkastuksia ja niiden raportointia. Opinnäytetyössä otettiin kantaa myös sovelluksien luomiin muihin etuihin, kuten yrityksen sisäisen viestinnän kehittämiseen. Aihe valikoitui kehittämisen kohteeksi, koska yrityksellä oli vanhanaikainen tapa dokumentoida kuntoarvioita asuntokaupan yhteydessä ja raportoinnista aiheutuva työmäärä oli suuri. Yritys on suorittanut kuntoarvioita, kuntotutkimuksia, sekä toiminut erilaisissa valvontatehtävissä vuodesta 2011 lähtien. Asuntokauppariitojen yleistyttyä on oikeaoppisten ja riittävän tarkkojen kuntotarkastuksien ja kuntoarvioiden merkitys kasvanut.
Työtä tehtäessä käytössä oli Smart-menetelmä, jolla tehtiin pohja työntoteutukseen. Smart-menetelmässä työllä on konkreettiset tavoitteet, jotka ovat mitattavissa ja toteutettavissa. Tavoitteena työlle oli 30 % ajallinen säästö kaikesta raportointiin käytetystä työstä. Opinnäytetyössä tehtiin kahteen (2) eri sovellukseen raportointipohjia, joita hyödynnettiin kahdessa (2) kuntotarkastuksessa, työmaavalvonnassa, sekä asuinkerrostaloyhtiön 1-vuotistarkastuksessa. Tuloksia verrattiin ajallisesti aikaan ennen sovelluksien käyttöönottoa.
Opinnäytetyön tulokset tulkittiin projektin päätyttyä myönteisiksi, koska raportointiin käytettävästä ajasta saatiin vähennettyä 30–50 %. Lisäksi yrityksen sisäinen viestintä helpottui huomattavasti, koska tietoa ei erikseen tarvitse siirtää eri apuvälineiden avulla yrityksessä työskentelevien välillä. Opinnäytetyötä tullaan hyödyntämään ja kehittämään tulevaisuudessa erilaisissa rakennushankkeissa, jolloin työmäärää saadaan laskettua useammalla osa-alueilla yrityksessä ja parannettua yrityksen laadunhallintajärjestelmää ja tehokkuutta.
Työtä tehtäessä käytössä oli Smart-menetelmä, jolla tehtiin pohja työntoteutukseen. Smart-menetelmässä työllä on konkreettiset tavoitteet, jotka ovat mitattavissa ja toteutettavissa. Tavoitteena työlle oli 30 % ajallinen säästö kaikesta raportointiin käytetystä työstä. Opinnäytetyössä tehtiin kahteen (2) eri sovellukseen raportointipohjia, joita hyödynnettiin kahdessa (2) kuntotarkastuksessa, työmaavalvonnassa, sekä asuinkerrostaloyhtiön 1-vuotistarkastuksessa. Tuloksia verrattiin ajallisesti aikaan ennen sovelluksien käyttöönottoa.
Opinnäytetyön tulokset tulkittiin projektin päätyttyä myönteisiksi, koska raportointiin käytettävästä ajasta saatiin vähennettyä 30–50 %. Lisäksi yrityksen sisäinen viestintä helpottui huomattavasti, koska tietoa ei erikseen tarvitse siirtää eri apuvälineiden avulla yrityksessä työskentelevien välillä. Opinnäytetyötä tullaan hyödyntämään ja kehittämään tulevaisuudessa erilaisissa rakennushankkeissa, jolloin työmäärää saadaan laskettua useammalla osa-alueilla yrityksessä ja parannettua yrityksen laadunhallintajärjestelmää ja tehokkuutta.