Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kasvihuonekonseptin suunnittelu : biojätteen hyödyntämismahdollisuudet kasvihuoneviljelyssä
Laurila, Chili (2024)
Laurila, Chili
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404055770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404055770
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli pohtia jätepohjaisten resurssien hyödyntämistä kasvihuoneviljelyssä ja tehdä suunnitelma kasvihuonekonseptista Helsingin seudun ympäristöpalveluille eli HSY:lle sekä suunnitella konseptin ensimmäinen pilottikasvihuone Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen. Lisäksi työssä pohdittiin mahdollisuutta kaupalliseen kasvihuoneviljelyyn ekoteollisuuskeskuksen resursseja hyödyntäen.
Työ toteutettiin tekemällä laaja kirjallisuuskatsaus kasvihuoneviljelyyn sekä HSY:n ja erityisesti Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toimintaan. Työssä käsitellään myös kasvihuoneen ylläpitoon vaadittavia resursseja. Työssä syvennytään erityisesti biojätteen käsittelyprosessiin. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa mädätetään ja kompostoidaan biojätteitä. Prosessin lopputuotteina syntyy mullan valmistukseen käytettävää kompostia sekä sähkön ja lämmön tuotannossa käytettävää biokaasua.
Tehdyn selvityksen perusteella voidaan todeta, että Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen on mahdollista perustaa kausikasvihuone, joka hyödyntää HSY:n omia, jätteistä jalostettuja resursseja viljelyssä. Kaupallinen kasvihuoneviljely Ämmässuolla ei ole poissuljettua, mutta asia vaatisi lisäselvityksiä koskien esimerkiksi veden ja lämmön riittävyyttä.
Kausikasvihuoneeksi soveltuu parhaiten kasvihuone, jonka pinta-ala on noin 20 m2 ja jonka katemateriaalina on lasi. Parhaaksi mahdolliseksi lämmitysmuodoksi valittiin sähkölämmitys kohtuullisten aloituskustannusten takia. Paras kastelutekniikka on pisara- tai tihkukastelu. Kasvualustana toimii bio- ja viherjätteestä valmistettu multa, jota on lannoitettu kompostilla sekä biohiilellä.
Työ toteutettiin tekemällä laaja kirjallisuuskatsaus kasvihuoneviljelyyn sekä HSY:n ja erityisesti Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toimintaan. Työssä käsitellään myös kasvihuoneen ylläpitoon vaadittavia resursseja. Työssä syvennytään erityisesti biojätteen käsittelyprosessiin. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa mädätetään ja kompostoidaan biojätteitä. Prosessin lopputuotteina syntyy mullan valmistukseen käytettävää kompostia sekä sähkön ja lämmön tuotannossa käytettävää biokaasua.
Tehdyn selvityksen perusteella voidaan todeta, että Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen on mahdollista perustaa kausikasvihuone, joka hyödyntää HSY:n omia, jätteistä jalostettuja resursseja viljelyssä. Kaupallinen kasvihuoneviljely Ämmässuolla ei ole poissuljettua, mutta asia vaatisi lisäselvityksiä koskien esimerkiksi veden ja lämmön riittävyyttä.
Kausikasvihuoneeksi soveltuu parhaiten kasvihuone, jonka pinta-ala on noin 20 m2 ja jonka katemateriaalina on lasi. Parhaaksi mahdolliseksi lämmitysmuodoksi valittiin sähkölämmitys kohtuullisten aloituskustannusten takia. Paras kastelutekniikka on pisara- tai tihkukastelu. Kasvualustana toimii bio- ja viherjätteestä valmistettu multa, jota on lannoitettu kompostilla sekä biohiilellä.