Työhyvinvoinnin tekijät, joilla on ollut merkitystä varhaiskasvatuksessa työskennelleiden ammattilaisten alanvaihtopäätökseen
Kortelainen, Emilia; Kujala, Kiira (2024)
Kortelainen, Emilia
Kujala, Kiira
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404065866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404065866
Tiivistelmä
Varhaiskasvatusalalla esiintyvä puute pätevästä ja pysyvästä henkilöstöstä on noussut esille yhteiskunnallisessa keskustelussa ja alaa koskevissa tutkimuksissa. Tutkimustietoa varhaiskasvattajien alanvaihdon syistä on vähäisesti, ja aikaisempi tutkimustieto keskittyy ainoastaan varhaiskasvatuksen opettajiin. Alanvaihdon syitä on ensin selvitettävä, jotta voidaan lisätä ymmärrystä siitä, miten alan pitovoimaa voitaisiin vahvistaa.
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin varhaiskasvatusalan työhyvinvoinnin tekijöitä, joilla on ollut merkitystä koulutuksellisesti pätevien päiväkodissa työskennelleiden varhaiskasvatuksen lastenhoitajien, -sosionomien ja -opettajien alanvaihtopäätökseen. Lisäksi haluttiin selvittää, onko eri ammattiryhmien välillä havaittavissa eroja alanvaihdon syissä. Työn tavoitteena oli tunnistaa alan työhyvinvointiin ja pitovoimaan liittyviä kehittämistarpeita. Työelämäkumppanina opinnäytetyölle toimi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Talentian tehtävänä oli antaa varhaiskasvatusalan asiantuntijana palautetta ja kehittämisideoita opinnäytetyöstä, jotta se vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui varhaiskasvatuksen ja työhyvinvoinnin käsitteiden ympärille. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella käyttäen määrällistä tutkimusmenetelmää. Kyselyn pääpaino oli monivalintakysymyksissä, joiden tulokset analysoitiin frekvenssijakaumaa ja ristiintaulukointia käyttämällä. Kahdella avoimella kysymyksellä pyrittiin syventämään ymmärrystä tarkasteltavasta ilmiöstä.
Tuloksista ilmenee, että kyselyyn vastanneiden varhaiskasvatusalalla työskennelleiden ammattilaisten alanvaihtopäätös on ollut seuraus monen tekijän summasta. Vastaajien mukaan merkittävimmät alanvaihdon syyt olivat työstä aiheutuva uupumus, stressi ja riittämätön palautuminen, johtamiseen liittyvät haasteet sekä palkan määrä. Kyselyyn vastanneiden ammattiryhmien välisissä vastauksissa on havaittavissa eroja, jotka olivat mahdollisesti seurausta työtehtävien ja vastuiden erilaisesta jakaantumisesta työn arjessa.
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin varhaiskasvatusalan työhyvinvoinnin tekijöitä, joilla on ollut merkitystä koulutuksellisesti pätevien päiväkodissa työskennelleiden varhaiskasvatuksen lastenhoitajien, -sosionomien ja -opettajien alanvaihtopäätökseen. Lisäksi haluttiin selvittää, onko eri ammattiryhmien välillä havaittavissa eroja alanvaihdon syissä. Työn tavoitteena oli tunnistaa alan työhyvinvointiin ja pitovoimaan liittyviä kehittämistarpeita. Työelämäkumppanina opinnäytetyölle toimi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Talentian tehtävänä oli antaa varhaiskasvatusalan asiantuntijana palautetta ja kehittämisideoita opinnäytetyöstä, jotta se vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui varhaiskasvatuksen ja työhyvinvoinnin käsitteiden ympärille. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella käyttäen määrällistä tutkimusmenetelmää. Kyselyn pääpaino oli monivalintakysymyksissä, joiden tulokset analysoitiin frekvenssijakaumaa ja ristiintaulukointia käyttämällä. Kahdella avoimella kysymyksellä pyrittiin syventämään ymmärrystä tarkasteltavasta ilmiöstä.
Tuloksista ilmenee, että kyselyyn vastanneiden varhaiskasvatusalalla työskennelleiden ammattilaisten alanvaihtopäätös on ollut seuraus monen tekijän summasta. Vastaajien mukaan merkittävimmät alanvaihdon syyt olivat työstä aiheutuva uupumus, stressi ja riittämätön palautuminen, johtamiseen liittyvät haasteet sekä palkan määrä. Kyselyyn vastanneiden ammattiryhmien välisissä vastauksissa on havaittavissa eroja, jotka olivat mahdollisesti seurausta työtehtävien ja vastuiden erilaisesta jakaantumisesta työn arjessa.