Kirjaamisen sekä raportoinnin kehittäminen ensihoidon ja yhteispäivystyksen välillä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Kallinki, Julia (2024)
Kallinki, Julia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404096071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404096071
Tiivistelmä
Ensihoidossa kommunikaatio on tärkeä osa potilaan hoidon laatua sekä hoidon jatkuvuuden varmistamista. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen (HYVAEP) ensihoidon hoitohenkilöstön kirjaamisen sekä raportoinnin laatua. Tavoitteena on yhtenäistää kirjaamiseen sekä raportointiin liittyviä työtapoja sekä antaa valmiuksia kansallisen kenttäjärjestelmä KEJOn sähköisen ensihoitokertomuksen käyttämiseen. Opinnäytetyön osana julkaistiin ensihoidon kirjaamisen ja raportoinnin ohjeistus. Lopuksi opinnäytetyössä selvitettiin, onko julkaistulla ohjeistuksella ollut vaikutusta ensihoitohenkilöstön työtapoihin.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tutkimusnäkökulma on laadullinen tutkimus. Taustateoriana vaikuttaa kommunikaatioteorioihin kuuluva Puhekooditeoria, mikä tutkii tilannekohtaista ja kulttuurisidonnaista eri osapuolten välistä kommunikaatiota sekä kommunikaation sääntöjä. Kehittämistyö eteni kolmessa vaiheessa. Tutkimusaineisto kerättiin HYVAEPn ensihoidon sekä yhteispäivystyksen hoitohenkilökunnalta (N=397) kahden sähköisen ja nimettömän kyselytutkimuksen avulla.
Kyselytutkimus 1 selvitti, miten HYVAEPn ensihoidon hoitohenkilökunta kirjaa ja raportoi potilaasta sekä miten kirjaamisen ja raportoinnin laatua ensihoidossa voidaan parantaa. Vastaukset analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Kyselytutkimus 2 selvitti, onko HYVAEPn ensihoidon hoitohenkilökunnalle tarkoitetun kirjaamisen sekä raportoinnin ohjeistuksella ollut vaikutusta työtapoihin. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tulosten perusteella HYVAEPn ensihoito kirjaa potilaasta pääosin kattavasti, mutta raportointi on puutteellista. Kirjaamisen ja raportoinnin laatua voi parantaa koulutuksilla, yhtenäisillä toimintatavoilla sekä tiedonsiirron automatisoinnilla. Ensihoidon kirjaamisen ja raportoinnin ohjeistuksen vaikutuksista ensihoidon työtapoihin ei voida tehdä johtopäätöksiä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla Suomen hyvinvointialueilla heidän ensihoitopalveluidensa aloittaessa kansallisen kenttäjärjestelmä KEJOn käytön. Tulevaisuudessa tarvitaan tutkimusta siitä, miten ensihoitopalveluiden siirtyminen uuteen tietojärjestelmään käytännössä sujui ja miten kansallisesti yhteneväinen rakenteinen kirjaaminen vaikuttaa ensihoitopalveluiden hoidon sekä tiedon laatuun.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tutkimusnäkökulma on laadullinen tutkimus. Taustateoriana vaikuttaa kommunikaatioteorioihin kuuluva Puhekooditeoria, mikä tutkii tilannekohtaista ja kulttuurisidonnaista eri osapuolten välistä kommunikaatiota sekä kommunikaation sääntöjä. Kehittämistyö eteni kolmessa vaiheessa. Tutkimusaineisto kerättiin HYVAEPn ensihoidon sekä yhteispäivystyksen hoitohenkilökunnalta (N=397) kahden sähköisen ja nimettömän kyselytutkimuksen avulla.
Kyselytutkimus 1 selvitti, miten HYVAEPn ensihoidon hoitohenkilökunta kirjaa ja raportoi potilaasta sekä miten kirjaamisen ja raportoinnin laatua ensihoidossa voidaan parantaa. Vastaukset analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Kyselytutkimus 2 selvitti, onko HYVAEPn ensihoidon hoitohenkilökunnalle tarkoitetun kirjaamisen sekä raportoinnin ohjeistuksella ollut vaikutusta työtapoihin. Vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tulosten perusteella HYVAEPn ensihoito kirjaa potilaasta pääosin kattavasti, mutta raportointi on puutteellista. Kirjaamisen ja raportoinnin laatua voi parantaa koulutuksilla, yhtenäisillä toimintatavoilla sekä tiedonsiirron automatisoinnilla. Ensihoidon kirjaamisen ja raportoinnin ohjeistuksen vaikutuksista ensihoidon työtapoihin ei voida tehdä johtopäätöksiä.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla Suomen hyvinvointialueilla heidän ensihoitopalveluidensa aloittaessa kansallisen kenttäjärjestelmä KEJOn käytön. Tulevaisuudessa tarvitaan tutkimusta siitä, miten ensihoitopalveluiden siirtyminen uuteen tietojärjestelmään käytännössä sujui ja miten kansallisesti yhteneväinen rakenteinen kirjaaminen vaikuttaa ensihoitopalveluiden hoidon sekä tiedon laatuun.