Kaavoitus kulttuurihistoriallisessa ympäristössä

Abstract

Opinnäytetyö keskittyy kaavoitusprosessiin kulttuurihistoriallisissa ympäristöissä. Työ pyrkii tarjoamaan konkreettisen käsityksen kaavamuutosprosessista kulttuurihistoriallisella alueella. Opinnäytetyössä on hyödynnetty ja tuotu esiin käytännön esimerkkejä siitä, millaisilla alueilla ja miten kaavamuutosprosessit etenevät, erityisesti Oulun kaupungissa, kulttuurihistoriallisilla alueilla.

Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Opinnäytetyön teoreettinen aineisto pohjautuu kaavoitusta koskevaan lainsäädäntöön ja Oulun kaupungin laatimiin virallisiin ohjeistuksiin. Työssä on tarkasteltu tarkemmin käynnissä olevaa kaavaprosessia kohdistuen Oulun Ojakatu 2 tontille. Lisäksi työssä on hyödynnetty kahta muuta asemakaavamuutosta Oulun kaupungissa, jotka tuovat teoreettisen aineiston rinnalle konkreettisen käytännön esimerkin kaavamuutoksesta.

Opinnäytetyö tarjoaa lukijalleen laajan käsityksen siitä, miten kaavamuutosprosessi etenee, ja mitä siinä tulee ottaa huomioon. Työn tärkeimpänä huomiona voidaan mainita se, että erityisesti kulttuurihistoriallisen alueen kaavamuutosprosessissa tulee ottaa huomioon laajasti eri sidosryhmien asiantuntijalausuntoja, jotka mahdollistavat kulttuurihistoriallisia arvoja tunnistavat lopputulokset.

This thesis focuses on the zoning process in culturally historical environments. It aims to provide a concrete understanding of the zoning amendment process in a culturally historical area. Practical examples of how zoning amendment processes progress, particularly in the city of Oulu on culturally historical areas, have been utilized and highlighted in the thesis.

The thesis has been conducted using qualitative research methods. The theoretical material of the thesis is based on legislation related to zoning and official guidelines prepared by the city of Oulu. The work has closely examined an ongoing zoning process targeting the plot on Ojakatu 2 in Oulu. Additionally, the thesis has utilized two other zoning amendments in the city of Oulu, which bring a practical example alongside the theoretical material of the zoning amendment.

The thesis offers its readers a broad understanding of how the zoning amendment process progresses and what needs to be considered in it. The most important observation that can be made is that, especially in the zoning amendment process on a culturally historical area, it is necessary to broadly consider the expert opinions of various stakeholder groups, which enable outcomes that recognize cultural historical values.