Tietotyöläisen psykososiaalinen työhyvinvointi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa tietotyöläisten psykososiaalisesta työhyvinvoinnin nykytilasta laadullisen tutkimuksen avulla. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää millaiset kuormitustekijät vaikuttivat tietotyöntekijän subjektiivisesti koettuun työhyvinvointiin ja millaiset voimavaratekijät lisäsivät työhyvinvointi- ja palautumiskokemusta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, johon osallistui tietotyön alueella toimivan yhteistyöyritys X:n kymmenen eri alan asiantuntijaa. Tutkimusaiheen arkaluontoisuuden takia päätettiin, ettei yhteistyöyritystä tai haastatteluun osallistunutta kymmentä vapaaehtoista informanttia esitellä tässä tutkimuksessa tarkemmin. Laadullisen tutkimuksen aineiston keruuvaiheessa tutkittavia haastateltiin kolmen pääteeman ympäriltä, joita olivat psyykkiset ja sosiaaliset kuormitus- sekä voimavaratekijät ja palautuminen. Näiden teemojen ympärille muodostettiin tarkentavia kysymyksiä, joiden avulla saatiin kerättyä kattavaa tietoa tietotyöläisten yleisesti koetusta subjektiivisesta työhyvinvoinnin nykytilasta. Lopullisten tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että psykososiaalista kuormittumista ja voimavarojen palautumista tapahtuu niin työn kuin yksilön persoonan ja ominaisuuksien kautta. Tämän tutkimuksen lopputulos tukee muita saman aihepiirin ympärillä tehtyjä tutkimuksia siten, että jatkuva ja pitkäkestoinen kuormittuminen tietotyössä on hyvin yleistä. Eniten kuormittuneisuutta aiheuttivat runsas työmäärä, aikapaineen luoma kiire ja suuret vastuualueet, jotka heikensivät työn omaehtoisen hallitsemisen ja siinä suoriutumisen kokemusta. Kuormittaneisuutta lisäsivät myös ajoittainen epäselkeys tavoitteissa sekä viestinnässä. Myös esihenkilön läsnäolon puute ja kasvanut itsenäinen työskentely loivat arvottomuuden ja yksinäisyyden kokemuksia. Toisaalta etätyön tekeminen kasvatti useamman tietotyöläisen voimavaroja vapauttamalla työmatkaan kuluneen ajan työn ja vapaa-ajan joustavaan käyttöön. Etätyössä koettiin yleisimmin hyvää työrauhaa ja mahdollisuuksia työn tauottamiselle. Lisäksi lähitiimien hyvä ilmapiiri ja me-henki kasvattivat voimavaroja. Tässä tutkimuksessa havaittiin tietotyöläisten palautumiseen vaikuttavien tekijöiden olevan määrältään ja laadultaan hyvin vähäisiä. Useamman tietotyöläisen keskuudessa palautumista ei ollut juurikaan mietitty, siihen ei löydetty riittävästi aikaa tai työyhteisöllistä tukea. Tutkimustulosten myötä tietotyössä olisi ensisijaisen tärkeää kiinnittää huomiota kuormitustekijöiden tunnistamiseen ja sitä kautta niiden vähentämiseen. Kuormituslähteiden yksilöllinen ja työyhteisöllinen ymmärtäminen mahdollistaa psykososiaalisen työhyvinvoinnin eheyttämisen ja vahvistumisen työn ja yksilön voimavarojen kasvattamisen sekä palautumisprosessin toteutumisen kautta.

The aim of this thesis was to obtain information on knowledge workers’ the psychosocial state of occupational well-being through qualitative research. The purpose of the study was to establish what kind of demands affected the knowledge workers’ subjectively perceived well-being at work, and what kind of resources increased their experiences of work well-being and recovery. The research method of the thesis was a semi-structured thematic interview with ten experts from the Client, Company X operating in the area of knowledge work. During the qualitative research data collection phase, the subjects were interviewed focusing on three main themes, which were psychological and social demands, resources, and recovery. More specific questions were formulated around these themes to gather comprehensive information on the generally perceived subjective state of well-being of knowledge workers’. Based on the final research results, it can be concluded that psychosocial demands and resources of recovery occur through the individual’s personality and characteristics. The outcome of this study supports other studies conducted about the same topic so, that continuous and long-term stress on knowledge work is very common. Most stress was caused by the abundance of workload, the rush created by time pressure, and the large responsibilities that weakened the experience of self-management and performance at work. The demands were also increased by occasional unclarity in goals and communication. The lack of the presence of the foreman and the increased independent work also contributed to creating experiences of worthlessness and loneliness. Moreover, remote working increased the resources of several knowledge workers’ by replacing the time spent commuting to work for flexible use of leisure. The most common experiences of remote work were peaceful working conditions and opportunities to take breaks during work. In addition, the good atmosphere and feeling of togetherness inside teams increased resources. This study found that the quantity and quality of factors contributing to the recovery of knowledge workers’ were low. With the results of the research, it would be of primary importance to pay attention to the identification of load factors and to reduce them. Individual and work community understanding of demands and resources enables psychosocial well-being at work to be integrated and strengthened through work and by increasing individual resources, as well as through the implementation of the recovery process.