Huonon tuotoksen takia poistettujen ensikoiden taustat
Kananen, Emmi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404156539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404156539
Tiivistelmä
Huonon tuotoksen määritteleminen yleisesti on haastavaa, sillä tuotostavoitteet vaihtelevat tilakohtaisesti. Hyvä tuotos kertoo kuitenkin karjan kestävyydestä, joka on tänä päivänä yksi tärkeimpiä jalostuksellisia tavoitteita. Kestävyysominaisuuksista tinkiminen paremman tuotoksen kustannuksella ei ole kannattavaa. Kestävät lehmät ovat pitkäikäisempiä, jolloin karjan uudistustarve pienenee. Hiehojen kasvatuskustannukset pysyvät maltillisina, kun uudistukseen tarvittavia eläimiä ei kasvateta yli oman tarpeen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää huonon tuotoksen takia poistettujen ensikoiden taustoja. Tavoitteena oli lisätä tietoa poistojen syistä ja ennaltaehkäistä niiden syntymistä sekä vähentää poistoja, joiden syynä on huono tuotos. Työn toimeksiantaja oli Faba osuuskunta, joka tarjoaa karjanomistajille palveluita jalostukseen, lisääntymiseen, terveyteen sekä eläinaineksen tuottavuuteen liittyen.
Työ toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Toimeksiantajalta saatiin kaksi Excel-aineistoa, tutkimusaineisto sekä vertailuaineisto. Kummassakin aineistossa oli ensimmäisen kerran poikineita vuosilta 2017–2021. Tutkimusaineistoon kuuluivat ne ensikot, jotka olivat poistettu huonon tuotoksen takia, ja vertailuaineistossa lehmiä, jotka olivat poikineet vähintään toisen kerran. Tutkimus suoritettiin vertailemalla aineistoista saatuja tietoja keskenään Excelin Pivot-työkalun avulla ja koostamalla tuloksista kaavioita tulosten esittelemiseksi.
Tutkittavia tekijöitä tutkimuksessa olivat poistokuukausi, poistovuosi, aika poikimisesta poistoon, poikimaikä, koelypsyt, solut, rasva- ja valkuaispitoisuudet, NTM sekä maitokilot. Poistoihin liittyviä tekijöitä analysointiin ainoastaan tutkimusaineistosta, sillä vertailuaineistossa ei ollut poistoon liittyviä tietoja.
Huonon tuotoksen takia poistetuilla ensikoilla oli pienemmät maitokilot, korkeammat solupitoisuudet sekä matalammat NTM-arvot kuin poistamattomilla ensikoilla. Monien tutkittavien asioiden väliset yhteydet jäivät kuitenkin hyvin pieniksi, eikä syitä huonon tuotoksen takia tehtyyn ensikon poistoon löydetty esimerkiksi poikimaiän, pitoisuuksien tai poistovuoden välillä.
Opinnäytetyöstä hyötyvät niin asiantuntijat kuin yrittäjätkin. Työssä on paljon hyödyllistä teoriatietoa huonon tuotoksen takia poistettujen ensikoiden taustoihin perehtymisen lisäksi. Vaikka monien tutkitta-vien asioiden väliset yhteydet jäivätkin vähäisiksi, työ voi parhaimmillaan herättää lukijassa uutta ajateltavaa ja erilaista näkökulmaa omaan toimintaan. Huonon tuotoksen takia poistettujen ensikoiden taustoista löytyisi vielä lisää tutkittavaa esimerkiksi hoitotietojen ja olosuhdetekijöiden kautta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää huonon tuotoksen takia poistettujen ensikoiden taustoja. Tavoitteena oli lisätä tietoa poistojen syistä ja ennaltaehkäistä niiden syntymistä sekä vähentää poistoja, joiden syynä on huono tuotos. Työn toimeksiantaja oli Faba osuuskunta, joka tarjoaa karjanomistajille palveluita jalostukseen, lisääntymiseen, terveyteen sekä eläinaineksen tuottavuuteen liittyen.
Työ toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Toimeksiantajalta saatiin kaksi Excel-aineistoa, tutkimusaineisto sekä vertailuaineisto. Kummassakin aineistossa oli ensimmäisen kerran poikineita vuosilta 2017–2021. Tutkimusaineistoon kuuluivat ne ensikot, jotka olivat poistettu huonon tuotoksen takia, ja vertailuaineistossa lehmiä, jotka olivat poikineet vähintään toisen kerran. Tutkimus suoritettiin vertailemalla aineistoista saatuja tietoja keskenään Excelin Pivot-työkalun avulla ja koostamalla tuloksista kaavioita tulosten esittelemiseksi.
Tutkittavia tekijöitä tutkimuksessa olivat poistokuukausi, poistovuosi, aika poikimisesta poistoon, poikimaikä, koelypsyt, solut, rasva- ja valkuaispitoisuudet, NTM sekä maitokilot. Poistoihin liittyviä tekijöitä analysointiin ainoastaan tutkimusaineistosta, sillä vertailuaineistossa ei ollut poistoon liittyviä tietoja.
Huonon tuotoksen takia poistetuilla ensikoilla oli pienemmät maitokilot, korkeammat solupitoisuudet sekä matalammat NTM-arvot kuin poistamattomilla ensikoilla. Monien tutkittavien asioiden väliset yhteydet jäivät kuitenkin hyvin pieniksi, eikä syitä huonon tuotoksen takia tehtyyn ensikon poistoon löydetty esimerkiksi poikimaiän, pitoisuuksien tai poistovuoden välillä.
Opinnäytetyöstä hyötyvät niin asiantuntijat kuin yrittäjätkin. Työssä on paljon hyödyllistä teoriatietoa huonon tuotoksen takia poistettujen ensikoiden taustoihin perehtymisen lisäksi. Vaikka monien tutkitta-vien asioiden väliset yhteydet jäivätkin vähäisiksi, työ voi parhaimmillaan herättää lukijassa uutta ajateltavaa ja erilaista näkökulmaa omaan toimintaan. Huonon tuotoksen takia poistettujen ensikoiden taustoista löytyisi vielä lisää tutkittavaa esimerkiksi hoitotietojen ja olosuhdetekijöiden kautta.