Tekoälyä ostoreskontraan : tutkimus tekoälystä ja ostolaskujen kirjanpidollisesta käsittelystä

Abstract

Digitalisaatio on nykypäivän suurimpia trendejä. Taloushallinnon ala on yksi nopeimmin digitalisoituvista aloista ja erilaiset teknologiset ratkaisut ovat suuressa osassa tämän hetken taloushallinnossa. Varsinkin ostoreskontran työtehtävissä ohjelmistorobotiikkaa sekä tekoälyä on hyödynnetty merkittävällä tavalla. Tulevaisuudessa digitalisaatio tulee ottamaan yhä suurempaa roolia taloushallinnon eri työtehtävissä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia tekoälyn ja ostolaskujen kirjanpidollisen käsittelyn tulevaisuutta. Tutkimuksessa on kaksi tutkimuskysymystä. Halutaan tietää, millaisia vaikutuksia tekoälyllä on tulevaisuudessa ostolaskujen tiliöintiprosessiin ja millaisilla konkreettisilla keinoilla tekoälyn automaatioastetta tiliöintiprosessissa voitaisiin tehostaa. Kysymyksen tarkoitus on tutkia ostolaskuprosessissa tapahtuvia muutoksia sekä taloushallintohenkilöstön roolia ja työnkuvaa tulevaisuuden ostolaskuprosessissa. Toinen tutkimuskysymys liittyy ei-rakenteelliseen dataan sekä uudenlaisiin ostolaskuihin, joista tekoälyä hyödyntävillä järjestelmillä ei ole aikaisempaa kokemusta. Tutkitaan, onko tekoälyllä mahdollisuutta kirjata verokanta, kirjanpitotili sekä laskentakohde tulevaisuudessa tehokkaasti myös ei-rakenteellista dataa sisältäville sekä täysin uudenlaisille ostolaskuille, missä määrin ja miten.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, missä aineistonhankintamenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua haastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea asiantuntijaa tekoälyyn sekä taloushallintopalveluihin erikoistuvista organisaatioista Suomessa. Haastattelut toteutettiin marraskuun 2023 ja helmikuun 2024 välisenä aikana.

Keskeisimpiä johtopäätöksiä tutkimuskysymyksiin olivat automaatioasteen nouseminen sekä perinteisen sääntöpohjaisen automaation väistyminen tekoälyn tieltä ostolaskujen tiliöintiprosessissa. Tämä vaikuttaa keskeisesti taloushallintohenkilöstön rooliin ja työnkuvaan, sillä tavallisten kirjausten tekeminen ostolaskuille on vähentymässä. Ostolaskujen kaksivaiheinen käsittely sekä kirjanpitokäytäntöjen yhdenmukaistaminen nähtiin mahdollisina automaatioasetta nostavina tekijöinä.

Muita merkittäviä johtopäätöksiä olivat rakenteellisen datan välttämättömyys ostolaskujen kirjanpidollisessa käsittelyssä sekä mahdollisuus kirjata verokanta sekä kirjanpitotili tulevaisuudessa yhä paremmin uudenlaisille ostolaskuille hyödyntämällä muun muassa ostolaskumassan rikastamista, tekoälymallien ristiin käyttämistä sekä massadataa.