Yhdistelmäkoneen korjuujäljen selvitys energiapuukohteilla

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli Stora Enson sopimusyrittäjän yhdistelmäkoneen korjuujäljen selvitys Oulun hankinta-alueella. Yhdistelmään kuuluivat Ponsse Buffalo Dual -yhdistelmäkone ja Moipu 300F1 -giljotiinikoura. Korjuujäljen mittaustuloksia verrattiin tavallisiin ensiharvennuskohteisiin, jotka oli hakattu perinteisellä kahden koneen ketjulla. Tutkimukselle oli tarvetta, jotta saadaan konkreettista tietoa uuden energiapuun korjuumenetelmän korjuujäljestä ja luontolaadusta. Tuloksista saatuja tietoja tarvitaan korjuumenetelmien keskinäisissä vertailuissa ja korjuujäljen ja luontolaadun kehittämistoimien tueksi.

Tietoa korjuujäljestä ja luontolaadusta keräsimme pääasiassa maastossa tehdyillä mittauksilla ja havainnoilla. Mittasimme korjuujäljen sekä luontolaadun yhteensä yhdeksältä yhdistelmäkoneella hakatulta energiapuuleimikolta. Omien mittausten lisäksi vertailuaineistoa saatiin Stora Enson tietojärjestelmistä.

Kantojen korkeuksia lukuun ottamatta korjuujäljessä ei ollut suuria eroja yhdistelmäkoneen ja tavallisen korjuuketjun välillä. Suurimmat erot olivat kantojen korkeuksissa, mitä selittävät suurelta osin joukkokäsittelymenetelmän haasteet ja hakkuutapojen eriävät lähtötilanteet. Kohteilla jäävän puuston runkoluku oli yli suositusten. Perinteiset harvennushakkuiden korjuujäljen kriteerit eivät välttämättä huomioi hoitamattomien nuorten metsien erityistarpeita energiapuukorjuussa. Tästä syystä uuden soveltuvan kriteeristön kehittäminen voisi olla aiheellista.

Luontolaadussa ei havaittu merkittäviä eroja korjuumenetelmien välillä. Luontolaatu oli huomioitu asianmukaisesti niin elävien säästöpuiden, siisteyden kuin vesistöjenkin osalta. Aineistojen perusteella olisi hyvä kuitenkin lisätä molemmissa vertailtavissa kohteissa riistatiheikköjen sekä tekopökkelöiden määrää. Nämä jäivät suurimmaksi osaksi suositusrajojen alapuolelle.

The topic of this thesis was the investigation of the harvesting quality of Stora Enso's contract entrepreneur's combination machine in the Oulu procurement area. The combination included a Ponsse Buffalo Dual -combination machine and a Moipu 300F1 -guillotine unit. The results of the harvesting quality measurements were compared to regular first thinning sites that had been harvested with a traditional two-machine chain. There was a need for the research to obtain information about the harvesting quality and nature quality of the new energy wood harvesting method. The information obtained from the results is needed for comparisons between harvesting methods and to support the development of harvesting and nature quality.

Information about the harvesting quality and nature quality was mainly collected through measurements and observations made in the field. Measurements were taken from a total of nine energy wood stands harvested by the combination machine. In addition to the measurements taken, comparison data for harvesting quality was obtained from the information systems of Stora Enso. All sites used in the dataset are in the same contract entrepreneur's operational area.

Harvesting quality between the combination machine and the traditional harvesting chain, as the compared methods, showed no significant differences, except in stump heights due to mass handling challenges and different starting conditions of the forest stand. The study suggests reevaluating harvesting criteria, particularly for young forests in energy wood harvesting, advocating for the development of new criteria. Both the combination harvesting and traditional harvesting chain effectively managed environmental aspects like water protection and habitat conservation, but improvements in wildlife shelters and artificial snags are recommended.