Äidin ja vastasyntyneen ensimmäinen yhteinen tunti : ihokontaktin merkitys
Björnholm, Anniina; Hasanen, Kaisla (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237236
Tiivistelmä
Ihokontakti äidin ja vastasyntyneen välillä synnytyssalissa auttaa sekä äitiä että vastasyntynyttä palautumaan synnytyksestä. Ihokontaktin terveyshyötyjä on tutkittu paljon, ja sitä suositellaan toteutettavan ympäri maailman. Valitsimme synnytyssalissa toteutettavan ihokontaktin ja siihen liittyvän raskaudenaikaisen ohjauksen aiheeksemme, sillä halusimme tutkia aihetta synnyttäneiden äitien näkökulmasta. Tutkimus on tehty yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla äitien omia kokemuksia ihokontaktista synnytyssalissa ja sen herättämiä tunteita. Tavoitteena oli saada tietoa, millaisena äidit kokevat ihokontaktin heti vauvan syntymän jälkeen. Tutkimuksen tulosten perusteella saatiin käsitys äitien kokemuksesta ohjauksen riittävyyden suhteen sekä siitä, millaisena he henkilökohtaisesti kokivat ihokontaktin synnytyssalissa. Tulosten pohjalta voidaan luoda kehittämisideoita raskaudenaikaiseen ohjaukseen liittyen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Tutkimuksen aineistona käytettiin äidin ja vastasyntyneen ensimmäistä tuntia koskevaa suomalaista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla lomakekyselyllä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja sitä käsiteltiin ylä- ja alakategorioiden kautta.
Tutkimuksen tulosten mukaan äidin ja vastasyntyneen ensimmäinen tunti herätti äideissä enimmäkseen positiivisia tunteita. Ihokontakti tuntui suurimmalle osalle luontevalta ja rauhoittavalta. Tulosten perusteella raskaudenaikaista ohjausta synnytyssalissa toteutettavaan ihokontaktiin liittyen oli tarjolla vain vähän tai ei ollenkaan julkisessa terveydenhuollossa. Tulosten mukaan äidit toivoisivat tarkempaa ohjausta aiheeseen liittyen jo raskausaikana julkisen terveydenhuollon/neuvoloiden kautta.
Opinnäytetyön pohjalta tehtävissä jatkotutkimuksissa voidaan tutkia esimerkiksi miten varhainen ihokontakti vaikuttaa ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen sekä heidän vanhempiensa väliseen vuorovaikutukseen tai miten imettämättömät äidit kokevat ihokontaktin.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Tutkimuksen aineistona käytettiin äidin ja vastasyntyneen ensimmäistä tuntia koskevaa suomalaista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla lomakekyselyllä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja sitä käsiteltiin ylä- ja alakategorioiden kautta.
Tutkimuksen tulosten mukaan äidin ja vastasyntyneen ensimmäinen tunti herätti äideissä enimmäkseen positiivisia tunteita. Ihokontakti tuntui suurimmalle osalle luontevalta ja rauhoittavalta. Tulosten perusteella raskaudenaikaista ohjausta synnytyssalissa toteutettavaan ihokontaktiin liittyen oli tarjolla vain vähän tai ei ollenkaan julkisessa terveydenhuollossa. Tulosten mukaan äidit toivoisivat tarkempaa ohjausta aiheeseen liittyen jo raskausaikana julkisen terveydenhuollon/neuvoloiden kautta.
Opinnäytetyön pohjalta tehtävissä jatkotutkimuksissa voidaan tutkia esimerkiksi miten varhainen ihokontakti vaikuttaa ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen sekä heidän vanhempiensa väliseen vuorovaikutukseen tai miten imettämättömät äidit kokevat ihokontaktin.