Työhyvinvointi ja sen strategisuus yritys X:ssä
Ylönen, Julia (2024)
Ylönen, Julia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237315
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia toimeksiantajayrityksen työhyvinvoinnin nykytilannetta ja sen tämänhetkistä strategisuustasoa sekä etsiä keinoja, miten kehittää työhyvinvointia yrityksessä tulevaisuudessa strategisemmaksi. Työhyvinvoinnin osalta keskityttiin erityisesti psyykkisen työhyvinvoinnin osa-alueeseen, sillä yritys X:ssä työntekijöillä on huomattu COVID-19 pandemian jälkeistä pahoinvointia ja myös sairauslomien lisääntymistä.
Opinnäytetyössä keskityttiin viitekehyksessä esiintyneisiin käsitteisiin, eli työhyvinvointiin ja strategiseen työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tutkimuksessa päämenetelmänä toimi kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä, jota käytettiin työhyvinvointikyselyssä. Työhyvinvointikysely lähetettiin yritys X:n Contact Centerin 64 palveluneuvojalle, joista 46 vastasi siihen. Täten vastausprosentiksi saatiin 71,9. Määrällisen tutkimusmenetelmän lisäksi käytettiin myös kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää, jotta saatiin mahdollisimman syvä ymmärrys yritys X:n työhyvinvoinnin nykytilanteesta. Laadullista tutkimusmenetelmää käytettiin haastattelussa ja työhyvinvointikyselyn avoimissa kysymyksissä. Haastattelu suoritettiin yritys X:ssä sellaiselle esihenkilölle, jolla on päävastuu palveluneuvojien työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä.
Työhyvinvointikyselyn perusteella ilmeni, että palveluneuvojien koettu työhyvinvoinnin tila on yleisesti ottaen hyvä, mutta kehitettävää löytyi. Palveluneuvojien näkökulmasta kehityskohtana nousi esille erityisesti yhteisöllisyyden parantaminen sekä aikapaineen ja kuormituksen vähentäminen. Haastattelun perusteella osoittautui, että työhyvinvoinnin nykyinen strategisuustaso on yrityksessä alhainen. Yrityksellä on kyllä käytössä erilaisia hyvinvointitoimenpiteitä, mutta toimenpiteet ovat suhteellisen irrallisia, sillä yrityksellä ei ole tehtynä konkreettista työhyvinvointisuunnitelmaa Contact Centerin palveluneuvojille. Haastattelun perusteella tärkeimpänä kehityskohtana strategiselle työhyvinvoinnille ilmeni työhyvinvointisuunnitelman tekeminen. Työhyvinvointikyselyssä ja haastattelussa ilmenneiden kehittämiskohtien pohjalta yritykselle tehtiin strateginen kehittämissuunnitelma, joka sisältää realistisia ja konkreettisia toimenpiteitä työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Opinnäytetyössä keskityttiin viitekehyksessä esiintyneisiin käsitteisiin, eli työhyvinvointiin ja strategiseen työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tutkimuksessa päämenetelmänä toimi kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä, jota käytettiin työhyvinvointikyselyssä. Työhyvinvointikysely lähetettiin yritys X:n Contact Centerin 64 palveluneuvojalle, joista 46 vastasi siihen. Täten vastausprosentiksi saatiin 71,9. Määrällisen tutkimusmenetelmän lisäksi käytettiin myös kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää, jotta saatiin mahdollisimman syvä ymmärrys yritys X:n työhyvinvoinnin nykytilanteesta. Laadullista tutkimusmenetelmää käytettiin haastattelussa ja työhyvinvointikyselyn avoimissa kysymyksissä. Haastattelu suoritettiin yritys X:ssä sellaiselle esihenkilölle, jolla on päävastuu palveluneuvojien työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä.
Työhyvinvointikyselyn perusteella ilmeni, että palveluneuvojien koettu työhyvinvoinnin tila on yleisesti ottaen hyvä, mutta kehitettävää löytyi. Palveluneuvojien näkökulmasta kehityskohtana nousi esille erityisesti yhteisöllisyyden parantaminen sekä aikapaineen ja kuormituksen vähentäminen. Haastattelun perusteella osoittautui, että työhyvinvoinnin nykyinen strategisuustaso on yrityksessä alhainen. Yrityksellä on kyllä käytössä erilaisia hyvinvointitoimenpiteitä, mutta toimenpiteet ovat suhteellisen irrallisia, sillä yrityksellä ei ole tehtynä konkreettista työhyvinvointisuunnitelmaa Contact Centerin palveluneuvojille. Haastattelun perusteella tärkeimpänä kehityskohtana strategiselle työhyvinvoinnille ilmeni työhyvinvointisuunnitelman tekeminen. Työhyvinvointikyselyssä ja haastattelussa ilmenneiden kehittämiskohtien pohjalta yritykselle tehtiin strateginen kehittämissuunnitelma, joka sisältää realistisia ja konkreettisia toimenpiteitä työhyvinvoinnin kehittämiseen.