Liikunnan vaikutus raskaudenaikaiseen mielenterveyteen
Juntunen, Eero; Korjonen, Henna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237386
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kartoittava kirjallisuuskatsaus liikunnan merkityksestä raskaudenaikaiseen mielenterveyteen. Artikkeleita olemme hakeneet Mediline EBSCO, Medic, PubMed tietokannoista. Näistä tekstiimme karsiutui neljä. Lisäksi olemme hyödyntäneet Duodecim-artikkeleita, joita on seitsemän otettu mukaan työhön. Lisäksi opinnäytetyöhön on hyödynnetty Sydänliiton sivuja sekä äitiysneuvolaopasta.
Liikunnalla on huomattava merkitys raskaana olevien mielenterveydelle, vaikuttaen myönteisesti sekä äitiin että syntymättömään lapseen. Säännöllinen liikunta vähentää raskauden aikaista epämukavuutta ja komplikaatioita, kuten raskausajan diabetesta, samalla parantaen mielenterveyttä ja alentamalla synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Liikunnan harrastaminen yhdessä toisen kanssa sekä sosiaalinen tuki voivat merkittävästi vähentää masennusoireita.
Raskaudenaikainen mielenterveys vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti syntymättömään lapseen. Äidin stressi ja masennus voivat vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen ja altistaa hänet myöhemmin käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöille. Raskauden aikana korostuvat eri psykologiset vaiheet, jotka liittyvät vauvan terveyden huolehtimiseen ja odotuksen aiheuttamiin muutoksiin. Siksi on olennaista tukea odottavia äitejä sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Liikunnan ja elämänlaadun välillä on vahva yhteys raskauden aikana. Säännöllinen liikunta vähentää masennuksen ilmenemistä, parantaen samalla unen laatua ja elämänlaatua. Vähäinen liikunta sen sijaan korreloi korkeampiin masennuspisteisiin. Siksi odottavia äitejä tulisi kannustaa liikkumaan raskauden aikana, ottaen huomioon yksilölliset erot ja terveydentilat.
Liikunnalla on huomattava merkitys raskaana olevien mielenterveydelle, vaikuttaen myönteisesti sekä äitiin että syntymättömään lapseen. Säännöllinen liikunta vähentää raskauden aikaista epämukavuutta ja komplikaatioita, kuten raskausajan diabetesta, samalla parantaen mielenterveyttä ja alentamalla synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Liikunnan harrastaminen yhdessä toisen kanssa sekä sosiaalinen tuki voivat merkittävästi vähentää masennusoireita.
Raskaudenaikainen mielenterveys vaikuttaa suoraan ja epäsuorasti syntymättömään lapseen. Äidin stressi ja masennus voivat vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen ja altistaa hänet myöhemmin käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöille. Raskauden aikana korostuvat eri psykologiset vaiheet, jotka liittyvät vauvan terveyden huolehtimiseen ja odotuksen aiheuttamiin muutoksiin. Siksi on olennaista tukea odottavia äitejä sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Liikunnan ja elämänlaadun välillä on vahva yhteys raskauden aikana. Säännöllinen liikunta vähentää masennuksen ilmenemistä, parantaen samalla unen laatua ja elämänlaatua. Vähäinen liikunta sen sijaan korreloi korkeampiin masennuspisteisiin. Siksi odottavia äitejä tulisi kannustaa liikkumaan raskauden aikana, ottaen huomioon yksilölliset erot ja terveydentilat.