Hirsirunkoisen pientalon energiatehokkuuden parantaminen
Vauhkonen, Valtteri (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404247661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404247661
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia 1800-luvulla rakennetulle hirsirunkoiselle pientalolle julkisivun korjaussuunnitelma, koska vanha julkisivu oli noin 100 vuotta vanha ja näin ollen käyttöikänsä päässä. Opin-näytetyössä oli tavoitteena vertailla korjauksen vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen ja E-lukuun, koska EU:n uuden kannan myötä tulisi rakennusten energiatehokkuutta lähivuosina parantaa. Lisäksi tilaaja halusi remontille kustannusarvion.
Opinnäytetyö toteutettiin projektiluontoisena. Työssä kartoitettiin vanhat olemassa olevat rakenteet ja niiden kunto. Kartoitus tehtiin rakenneavauksin, sekä nykyisen ja edellisen omistajan haastattelujen avulla. Tulosten pohjalta luotiin suunnitelmat korjaukselle. Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota kosteustekniseen toimintaan ja hyvään rakennustapaan. Suunnittelussa oli myös otettava huomioon hirsitalon erityis-piirteet, jotka tekivät suunnittelusta hieman tavallisesta poikkeavaa. Suunnitelmat toimivat lähtötietoina energiatehokkuuden vertailulle sekä kustannusarviolle. Energiatehokkuusvertailussa vertailtiin lämpöhäviötä vanhan ja uuden rakenteen välillä, sekä pohdittiin remontin vaikutusta rakennuksen E-lukuun.
Kustannusarvion laadintaa varten pyydettiin tarjoukset puutavarasta, sekä seinien puhallusvillasta. Puu-tavaran hintavertailussa otettiin huomioon myös omasta puusta sahuutettu puutavara.
Työssä tuotettujen suunnitelmien ansiosta tilaajalla on valmiudet jatkaa projektia. Energiatehokkuuden parantamista varten tilaaja sai vertailun, jossa käy ilmi lämpöhukka käytettäessä erilaisia eristevahvuuksia, sekä arvion korjausten vaikutuksesta E-lukuun. Vertailuissa ilmenee, että 70 mm:n lisäeristyksellä pystytään ulkoseinien lämpöhukkaa pienentämään jopa 20 %. Korjauksessa rakenteen sisäpuolinen eristys poistetaan, jolloin kastepiste siirtyy rakenteen ulkopintaan ja kosteustekninen toiminta paranee. Kustannusarviosta tilaaja pystyy päättelemään hankkeen kustannusjakaumaa ja näin ollen pohtimaan erilaisia toteutustapoja. Kustannusarvioksi hankkeelle saatiin noin 43 000 €, josta työn osuus olisi noin 29 000 €.
Opinnäytetyö toteutettiin projektiluontoisena. Työssä kartoitettiin vanhat olemassa olevat rakenteet ja niiden kunto. Kartoitus tehtiin rakenneavauksin, sekä nykyisen ja edellisen omistajan haastattelujen avulla. Tulosten pohjalta luotiin suunnitelmat korjaukselle. Suunnittelussa kiinnitettiin huomiota kosteustekniseen toimintaan ja hyvään rakennustapaan. Suunnittelussa oli myös otettava huomioon hirsitalon erityis-piirteet, jotka tekivät suunnittelusta hieman tavallisesta poikkeavaa. Suunnitelmat toimivat lähtötietoina energiatehokkuuden vertailulle sekä kustannusarviolle. Energiatehokkuusvertailussa vertailtiin lämpöhäviötä vanhan ja uuden rakenteen välillä, sekä pohdittiin remontin vaikutusta rakennuksen E-lukuun.
Kustannusarvion laadintaa varten pyydettiin tarjoukset puutavarasta, sekä seinien puhallusvillasta. Puu-tavaran hintavertailussa otettiin huomioon myös omasta puusta sahuutettu puutavara.
Työssä tuotettujen suunnitelmien ansiosta tilaajalla on valmiudet jatkaa projektia. Energiatehokkuuden parantamista varten tilaaja sai vertailun, jossa käy ilmi lämpöhukka käytettäessä erilaisia eristevahvuuksia, sekä arvion korjausten vaikutuksesta E-lukuun. Vertailuissa ilmenee, että 70 mm:n lisäeristyksellä pystytään ulkoseinien lämpöhukkaa pienentämään jopa 20 %. Korjauksessa rakenteen sisäpuolinen eristys poistetaan, jolloin kastepiste siirtyy rakenteen ulkopintaan ja kosteustekninen toiminta paranee. Kustannusarviosta tilaaja pystyy päättelemään hankkeen kustannusjakaumaa ja näin ollen pohtimaan erilaisia toteutustapoja. Kustannusarvioksi hankkeelle saatiin noin 43 000 €, josta työn osuus olisi noin 29 000 €.