Erilaisia Muistelijoita : muistelu kehitysvammaisten ikääntyneiden kotiyhteisössä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia muistelijoita kehitysvammaiset ikäihmiset ovat ja millaista muistelutyötä kehitysvammaisten kotiyhteisössä tehdään. Tavoitteena oli koota työelämäkumppani Kehitysvammatuki 57 ry:lle näkökulmia aistityön oppaaseen, joka valmistetaan kehitysvammaisten kanssa tehtävän moniaistisen muistelutyön tueksi.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin kolmessa fokusryhmähaastattelussa, joihin osallistui kahdeksan ohjaajaa eteläsuomalaisen palveluntuottajan hallinnoimasta kotiyhteisöstä. Tutkimuskysymyksillä haluttiin kartoittaa, millaisia muistelijoita kehitysvammaiset ihmiset ovat ja millaista tukea muistelu ja elämäntarinoiden kokoaminen voivat tarjota muistisairaalle tai ikäihmisille. Saatu aineisto analysoitiin teorialähtöisesti. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä on sosiokulttuurinen vanhustyö, muistelutyö, muistiheräte sekä toimijuus kehitysvammaisen ikääntyneen ja ammattilaisen näkökulmasta.

Aineistosta nousi esiin, että kotiyhteisössä tapahtuu spontaania muistelua ja muistiherätteitä käytetään jonkin verran. Moniaistisesta muistelutyöstä ei kuitenkaan ole vakiintunutta käytäntöä. Kotiyhteisössä vuodenkiertoon liittyvät juhlat ja syntymäpäivät ovat tärkeitä, ja niihin valmistaudutaan huolella. Muistiherätteinä tärkeimpinä nousivat henkilökohtaiset valokuvat ja oma lempimusiikki, muisteluaiheet liittyivät oman elämän tapahtumiin ja tärkeisiin ihmisiin. Ryhmässä muistelu yhdisti ammattilaisia ja ikääntyneitä asukkaita.

Tämän opinnäytetyön johtopäätös on se, että kehitysvammainen ei ole voinut vaikuttaa, millaista elämänhistoriatietoa hänestä on siirtynyt eri asumisyksiköiden välillä ja toisaalta, millaista historiatietoa hänestä tällä hetkellä syntyy. Nykyiset käytännöt voivat vaikeuttaa uuden muistelumateriaalin syntymistä. Kotiyhteisössä muistelutyö nähdään usein erillisenä työtehtävänä, eikä sitä koeta osaksi kaikkien työntekijöiden tehtävää.