Viinien alkuperämaiden sosiaalisen vastuullisuuden eettiset standardit : selvitys Alko Oy:n viestintä- ja vastuullisuusyksikköön
Kauhanen, Miia (2014)
Kauhanen, Miia
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519917
Tiivistelmä
Sosiaalinen vastuullisuus on tärkeä osa liiketoiminnan vastuullisuutta. Aihe on herättänyt viimeaikoina paljon keskustelua ja sidosryhmien vaatimukset sosiaalisen vastuullisuuden toteuttamisesta ovat lisääntyneet yrityksiä kohtaan, mitä ovat myötävaikuttaneet sosiaalisen median kehittyminen ja kansainvälistyminen. Vastuullisten yritysten tulee nykyisin kyetä arvioimaa kattavasti toimintansa sekä välittömiä että välillisiä seurauksia vastuullisuuden näkökulmasta ja raportoida toiminnastaan. Liiketoiminnan kansainvälistyminen luo haasteita yritysten vastuullisuuden toteuttamiseen erityisesti, kun puhutaan tuotteiden toimitusketjuista: tänä päivänä ajatellaan, että yrityksen vastuullisuus toteutuu vasta, kun se voi varmistaa koko toimitusketjunsa toimimisen vastuullisesti.
Suomessa valtio on kiinteästi mukana toteuttamassa yritysvastuuta ja erityisesti valtio-omisteisten yritysten omistajaohjauksessa korostetaan vastuullisuutta vahvasti. Tämän työn toimeksiantaja Alko Oy, jolla on lakisääteinen yksinoikeus yli 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien juomien vähittäismyyntiin, kuuluu Suomen valtio-omisteisiin yrityksiin ja näin ollen vastuullisuus näkyy Alkon toiminnassa selkeästi ja sitä johdetaan osana yhtiön normaalia toimintaa. Tämä työ liittyy Alkon vastuullisuuteen ollessaan osa yhtiön viestintä- ja vastuullisuusyksikön vuonna 2014 toteuttamaa yhtiön kokonaisvaltaista arvo- ja toimitusketjukuvausta. Työn toimeksiannon mukaan tässä työssä selvitettiin ja listattiin viinien alkuperämaiden sosiaalisen vastuullisuuden eettisiä standardeja, minkä tarkoituksena oli kasvattaa Alkon tietämystä tuotteidensa toimitusketjusta.
Työssä saatujen tulosten perusteella selvitykseen kuuluvissa maissa tuotetaan viinejä pääosin ilman erillisiä sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä standardeja tai sertifikaatteja. Syynä tähän ovat näiden maiden olemassa olevat yleiset lait ja säädökset, jotka velvoittavat monimuotoiseen eettiseen toimintaan. Mikäli standardeja tai sertifikaatteja käytetään, ovat ne yleensä kansainvälisiä ja ennestään hyvin tunnistettuja, kuten esimerkiksi Reilu kauppa, Fair for Life, For Life tai SA8000. Työssä kuitenkin selvisi, että Itävallassa valmistellaan uutta, erityisesti kestävään kehitykseen liittyvää sertifiointijärjestelmää. Tieto siitä, että EU-maassa on valmisteilla uusi kestävän kehityksen sertifikaatti, joka kattaa myös sosiaalisen vastuullisuuden, kertoo työn aiheen elävyydestä. Tästä kertoo myös se, että eettisyys ja siihen liittyvä sosiaalinen vastuullisuus ovat viinialan tämän päivän puheenaiheita. Aiheen elävyyteen tukeutuen tämän työn tuloksista voidaan todeta, että jos vastaavanlainen selvitys viinien alkuperämaiden sosiaalisen vastuullisuuden eettisistä standardeista tehtäisiin uudestaan esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, voisi uusia ja erilaisia sertifikaattihavaintoja olla enemmän.
Suomessa valtio on kiinteästi mukana toteuttamassa yritysvastuuta ja erityisesti valtio-omisteisten yritysten omistajaohjauksessa korostetaan vastuullisuutta vahvasti. Tämän työn toimeksiantaja Alko Oy, jolla on lakisääteinen yksinoikeus yli 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien juomien vähittäismyyntiin, kuuluu Suomen valtio-omisteisiin yrityksiin ja näin ollen vastuullisuus näkyy Alkon toiminnassa selkeästi ja sitä johdetaan osana yhtiön normaalia toimintaa. Tämä työ liittyy Alkon vastuullisuuteen ollessaan osa yhtiön viestintä- ja vastuullisuusyksikön vuonna 2014 toteuttamaa yhtiön kokonaisvaltaista arvo- ja toimitusketjukuvausta. Työn toimeksiannon mukaan tässä työssä selvitettiin ja listattiin viinien alkuperämaiden sosiaalisen vastuullisuuden eettisiä standardeja, minkä tarkoituksena oli kasvattaa Alkon tietämystä tuotteidensa toimitusketjusta.
Työssä saatujen tulosten perusteella selvitykseen kuuluvissa maissa tuotetaan viinejä pääosin ilman erillisiä sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä standardeja tai sertifikaatteja. Syynä tähän ovat näiden maiden olemassa olevat yleiset lait ja säädökset, jotka velvoittavat monimuotoiseen eettiseen toimintaan. Mikäli standardeja tai sertifikaatteja käytetään, ovat ne yleensä kansainvälisiä ja ennestään hyvin tunnistettuja, kuten esimerkiksi Reilu kauppa, Fair for Life, For Life tai SA8000. Työssä kuitenkin selvisi, että Itävallassa valmistellaan uutta, erityisesti kestävään kehitykseen liittyvää sertifiointijärjestelmää. Tieto siitä, että EU-maassa on valmisteilla uusi kestävän kehityksen sertifikaatti, joka kattaa myös sosiaalisen vastuullisuuden, kertoo työn aiheen elävyydestä. Tästä kertoo myös se, että eettisyys ja siihen liittyvä sosiaalinen vastuullisuus ovat viinialan tämän päivän puheenaiheita. Aiheen elävyyteen tukeutuen tämän työn tuloksista voidaan todeta, että jos vastaavanlainen selvitys viinien alkuperämaiden sosiaalisen vastuullisuuden eettisistä standardeista tehtäisiin uudestaan esimerkiksi viiden vuoden kuluttua, voisi uusia ja erilaisia sertifikaattihavaintoja olla enemmän.