Hybridityön vaikutukset esihenkilöiden työhyvinvointiin

Abstract

Hybridityö on yleistynyt työnteon muotona viime vuosina. Tämän myötä on muodostunut tarve tutkia hybridityön vaikutuksia työhyvinvointiin. Hybridityö on vaikuttanut myös esihenkilötyöhön ja johtamiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin hybridityön positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia esihenkilöiden työhyvinvointiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli yksityinen terveyspalveluita tuottava yritys. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja aineisto kerättiin verkkomuotoisella Webropol-kyselylomakkeella syksyllä 2023. Kysely lähetettiin 77 esihenkilölle ja kyselyn vastausprosentti oli 44,16 %. Aineiston analyysissa hyödynnettiin Webropol-ohjelman raportointityökalua.

Työhyvinvointiin hybridityössä positiivisesti vaikuttavia tekijöitä tunnistettiin useita. Esihenkilöt kokivat hybridityön mielekkääksi ja työn imua koettiin enemmän hybridityössä kuin perinteisessä toimistotyössä. Vapaa-ajan ja hybridityön yhteensovittaminen oli esihenkilöiden mielestä vaivatonta. Työyhteisön yhteishenki hybridityössä koettiin hyvänä ja sosiaalinen vuorovaikutus digitaalisilla alustoilla luontevana. Luottamus esihenkilöiden ja alaisten välillä koettiin hyväksi. Organisaation tiedonkulku ja viestintä oli toimivaa, sekä roolit ja vastuut selkeitä hybridityössä. Nämä olivat yhteydessä useisiin työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Hybridityössä negatiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi tunnistettiin taukojen vähentyminen ja työpäivien venyminen kotona työskenneltäessä. Lisäksi haasteita oli työpisteen fyysisessä ergonomiassa ja käytössä olevien työvälineiden toimivuudessa. Myös hybridityön myötä lisääntyneitä tuki- ja liikuntaelinoireita esiintyi.

Toimeksiantajaorganisaatio voi hyödyntää tutkimustuloksia kehittämistyössään. Lisäksi tutkimuksemme tuloksia voidaan hyödyntää suuntaa antavina hybridityön työhyvinvoinnin kehittämisessä myös muun alan organisaatioissa. Näiden tutkimustulosten mukaan esihenkilöiden työhyvinvointia hybridityössä voitaisiin edistää panostamalla työpisteen fyysiseen ergonomiaan sekä työvälineisiin. Kouluttamalla esihenkilöitä itsensä johtamisen taidoissa ja työajanhallinnassa, voitaisiin vaikuttaa työpäivien venymisestä ja taukojen vähentymisestä aiheutuviin työhyvinvointivaikutuksiin.

Hybrid work has become more common as a form of work in recent years. With this, there has been a need to study the effects of hybrid work on well-being at work. This study investigated the positive and negative effects of hybrid work on the work well-being of supervisors. The commissioner of the thesis was a private company producing health services. The thesis was carried out as a quantitative study and the data was collected using an online Webropol questionnaire in the autumn of 2023. The survey was sent to 77 supervisors and the response rate was 44.16%. The reporting tool of the Webropol programme was used to analyze the data.

In analysing the collected data, several factors with positive effects on well-being at work in hybrid work were identified. According to the respondents, hybrid work was experienced as pleasant, and more engaging than traditional office work. Coordinating free time and hybrid work was experienced as effortless. The collective spirit of the work community in hybrid work was considered good and social interaction on digital platforms natural. Trust between superiors and subordinates was also experienced to be good. The organization's information flow and communication worked, and the roles and responsibilities were reported as clear in hybrid work. These factors were connected with several work well-being factors. The factors that were reported as negative in hybrid work were the decrease in breaks and the longer working days. The study revealed challenges in the physical ergonomics of the workstations at home and the functionality of the working tools in use. Increased musculoskeletal symptoms due to hybrid work were reported.

The commissioning organization can use the results of this study in its development work. In addition, the results of the study can potentially be used as guidelines in developing work well-being in hybrid work in organizations of other professional sectors. According to the results, it seems to be crucial to invest in the physical ergonomics of the workplace and the working tools to improve the performance of supervisors in hybrid work. By training supervisors in self-management skills and working time management, the possible negative work well-being effects caused by longer working days and reduced breaks can be influenced.