OCT-kuvantaminen ja glaukooma : kooste optometristeille silmän valokerroskuvan valintaan, kun asiakkaalla on glaukooma

Abstract

Väestön ikääntyessä glaukooma on entistä yleistyvämpi silmäsairaus. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten silmän valokerroskuvausta eli OCT-kuvantamista voidaan hyödyntää, kun asiakkaalla tiedetään olevan glaukooma tai epäillään glaukoomaa ja koota tuloksista selkeä suomenkielinen yhteenveto. Työn tarkoituksena oli lisätä tietoa ja näin myös varmuutta ja osaamista oikeanlaisen OCT-kuvan valintaan, kun asiakkaalla on glaukooma tai epäillään glaukoomaa.

Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena scoping-menetelmää käyttäen. Aineistohaku toteutettiin syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana. OCT:n hyödyntämisestä glaukooman tunnistamisessa ja seurannassa löytyi paljon aineistoa, joista opinnäytetyöhön valittiin tutkimuskysymyksien pohjalta kriteerit täyttäneet kuusi julkaistua artikkelia. Valitut aineistot olivat optisen alan artikkeleita, joissa käsiteltiin OCT-kuvantamista sekä glaukoomaa. Aineistosta ilmeni, että glaukooman yhteydessä OCT:lla kuvannetaan tyypillisesti näköhermon päätä, makulaa sekä hermosäiekerrosta, joiden tulkinnassa hyödynnetään laitteiston luomaa analyysiä.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin OCT-kuvantamislaitteen historiaa ja käyttötarkoitusta. Tämän lisäksi käsiteltiin verkkokalvon rakennetta ja toimintaa sekä glaukoomaa ja glaukooman aiheuttamia muutoksia verkkokalvolla. Tutkimusosuudessa analysoitiin valittujen aineistojen sisältöä ja tehtiin niistä johtopäätöksiä. Pohdintaan koottiin yhteenveto saaduista tuloksista.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että silmän valokerroskuvaus on hyvä apu osana glaukooman seurantaa, mutta yksinään se ei riitä. Glaukooma on usein hitaasti etenevä ja täten vaikeasti diagnosoitava sairaus, joka johtaa pahimmassa tapauksessa näkövammaisuuteen tai jopa sokeuteen. Sen vuoksi on tärkeää, että optometristit osaavat tunnistaa mahdolliset glaukoomamuutokset valokerroskuvista sekä valita oikeanlaisen kuvantamisohjelman glaukoomaa epäillessään.

As population ages, glaucoma becomes an increasingly common eye disease. The aim of this thesis was to review information on how optical coherence tomography or OCT imaging can be utilized when the client is known to have glaucoma or is suspected to have glaucoma and consequently, to produce a summary in Finnish. The objective was to increase knowledge as well as confidence and competence for choosing the suitable OCT image when the client has glaucoma or is suspected to have glaucoma.

The method used was a scoping literary review of six published articles from the optical field. The literary search was conducted from autumn of 2023 to spring 2024. The articles were selected based on the research questions and contained information on the utilization of OCT in recognizing and monitoring of glaucoma. Based on the research material it emerged that the optic nerve head, macula and the retinal nerve fiber layer are typically imaged and evaluated with the help of the analysis created by the equipment in association with glaucoma.

The theoretical framework of the study was the history of OCT imaging device and its purpose of use. In addition, we discuss the structure and function of retina as well as glaucoma and retinal changes caused by it. The content of the selected articles was analyzed, and conclusions of them were drawn in the research section. A summary of the obtained results was compiled.

As a conclusion, it can be stated that optical coherence tomography can be used as a part of glaucoma monitoring. However, on its own it is not sufficient. Glaucoma is typically a slowly developing disease which makes it difficult to diagnose. In the worst-case scenario, it can lead to visual impairment or even blindness. Therefore, it is important that optometrists are able to recognize potential glaucoma changes from the OCT images and choose the right imaging program when suspecting glaucoma.