Esihenkilötyö työhyvinvoinnin tukena
Kantoniemi, Vilma (2024)
Kantoniemi, Vilma
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268011
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys esihenkilötyöllä on työhyvinvointiin ja miten esihenkilötyöllä voidaan tukea työntekijöiden työhyvinvointia. Lisäksi haluttiin selvittää, mitä ominaisuuksia ja taitoja esihenkilö tarvitsee tukeakseen työhyvinvointia organisaatiossa. Työhyvinvoinnin merkitys korostuu jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Työhyvinvointi on keskeinen kilpailutekijä yritysten tulevaisuuden menestyksen kannalta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta pääteemasta: työhyvinvoinnista ja esihenkilötyöstä. Ensimmäisessä osiossa esiteltiin työhyvinvoinnin määritelmä, työhyvinvointiin liittyvää tutkimusta, työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, työhyvinvointia uhkaavia tekijöitä sekä työhyvinvointi kilpailutekijänä. Esihenkilötyöhön liittyvässä osiossa käsiteltiin esihenkilötyön merkitystä ja esihenkilön roolia. Lisäksi esiteltiin esihenkilön tehtäviä, kuten vuorovaikutusta ja viestintää, perehdyttämistä sekä osaamisen johtamista. Lähdeaineistona käytettiin pääasiassa työhyvinvointiin ja esihenkilöön liittyvää kirjallisuutta, sekä muutamia internetlähteitä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin laadullista tutkimusta. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin henkilöhaastatteluja. Haastattelut toteutettiin neljän työntekijän kanssa, jotka kaikki työskentelivät mainostoimistossa. Aihe oli kaikille haastateltaville entuudestaan tuttu ja heillä kaikilla oli kokemuspohjaa tutkittavasta aiheesta. Haastatteluissa pyrittiin kartoittamaan konkreettisia esihenkilötyön toimenpiteitä ja taitoja, joilla voidaan edistää työntekijöiden työhyvinvointia.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että työhyvinvointia pidettiin erittäin merkityksellisenä voimavarana työelämässä. Työntekijöiden oma koettu työhyvinvointi oli hyvä ja enemmistö ei kaivannut juurikaan muutosta nykyiseen tilanteeseensa. Keskeisimmät työhyvinvointia tukevat tekijät olivat työyhteisö ja työyhteisön kanssa työajan ulkopuolella vietetty aika sekä esihenkilöltä saatu palaute. Työhyvinvoinnin parantamiseksi esihenkilöltä toivottiin enemmän palautetta ja tukea, sekä aktiivisuutta yhteisen ajanvieton järjestämiseksi oman tiimin kesken.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta pääteemasta: työhyvinvoinnista ja esihenkilötyöstä. Ensimmäisessä osiossa esiteltiin työhyvinvoinnin määritelmä, työhyvinvointiin liittyvää tutkimusta, työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, työhyvinvointia uhkaavia tekijöitä sekä työhyvinvointi kilpailutekijänä. Esihenkilötyöhön liittyvässä osiossa käsiteltiin esihenkilötyön merkitystä ja esihenkilön roolia. Lisäksi esiteltiin esihenkilön tehtäviä, kuten vuorovaikutusta ja viestintää, perehdyttämistä sekä osaamisen johtamista. Lähdeaineistona käytettiin pääasiassa työhyvinvointiin ja esihenkilöön liittyvää kirjallisuutta, sekä muutamia internetlähteitä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin laadullista tutkimusta. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin henkilöhaastatteluja. Haastattelut toteutettiin neljän työntekijän kanssa, jotka kaikki työskentelivät mainostoimistossa. Aihe oli kaikille haastateltaville entuudestaan tuttu ja heillä kaikilla oli kokemuspohjaa tutkittavasta aiheesta. Haastatteluissa pyrittiin kartoittamaan konkreettisia esihenkilötyön toimenpiteitä ja taitoja, joilla voidaan edistää työntekijöiden työhyvinvointia.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että työhyvinvointia pidettiin erittäin merkityksellisenä voimavarana työelämässä. Työntekijöiden oma koettu työhyvinvointi oli hyvä ja enemmistö ei kaivannut juurikaan muutosta nykyiseen tilanteeseensa. Keskeisimmät työhyvinvointia tukevat tekijät olivat työyhteisö ja työyhteisön kanssa työajan ulkopuolella vietetty aika sekä esihenkilöltä saatu palaute. Työhyvinvoinnin parantamiseksi esihenkilöltä toivottiin enemmän palautetta ja tukea, sekä aktiivisuutta yhteisen ajanvieton järjestämiseksi oman tiimin kesken.