Kuuluisiko ensihoitajalle säännöllinen työterveyspsykologi käynti osana työhyvinvoinnin tukemista : kyselytutkimus Pohjois-Savon ensihoitajille
Kärkkäinen, Aleksi; Muikku, Emmi; Turunen, Janina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268018
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka usein Pohjois-Savon pelastuslaitoksella työskentelevät ensihoitajat kokevat työssään psyykkistä kuormitusta, millaista kuormitusta he kokevat, tarvitsevatko he tukea työkuormittavuuden käsittelyssä ja miten tarpeelliseksi he kokevat työterveyspsykologin palveluiden käytön työkuormittavuuden käsittelyssä. Tavoitteena oli edistää ensihoitajien työssä jaksamista ja tuottaa työn tilaajalle tietoa työntekijöiden kokemasta työkuormittavuudesta sekä siitä, voisivatko työterveyspsykologin palvelut auttaa purkamaan ensihoitajien kokemaa psyykkistä kuormitusta.
Tiedot kerättiin hyödyntäen kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta, joka toteutettiin Webropol-kyselynä. Tutkimustulosten mukaan jokainen vastaajista kokee psyykkistä kuormittavuutta työssään. Vastanneista suurin osa kokee työnsä psyykkisesti kuormittavaksi melko usein tai joskus ja pienempi osa kokee sitä vain harvoin. Työkuormittavuuden purkamisen apuna vastanneet kokisivat työterveyspsykologin käynnit hyödyllisiksi ja suurin osa ilmoitti käyttävänsä työterveyspsykologin palveluita, mikäli siihen olisi mahdollisuus. Sukupuolella, iällä tai työvuosien pituudella ensihoidossa ei ollut merkitystä psyykkisen kuormituksen kokemisessa. Tuloksista myös ilmenee, että tarkkaa tietoa työterveyspsykologin hyödyistä ja avuista psyykkisen kuormituksen purkamiseen ei ensihoitajilla ole, vaikka tarvetta ja kysyntää olisi.
Psyykkisistä kuormitustekijöistä esiin nousi ensihoitajien vastauksissa pelko omasta turvallisuudesta, kielteinen tunnekuorma (avuttomuus, pelko, syyllisyys, turhautuminen), työn virheettömyyden vaatimus sekä vaikeat tilanteet potilaiden kanssa. Selkeästi eniten ja isoimpana psyykkisenä kuormitustekijänä näistä korostui pelko omasta turvallisuudesta.
Jatkotutkimusehdotuksena nousi esiin stigman vaikutus ensihoitajien mielipiteisiin työterveyspsykologin käyttämisestä. Toinen jatkotutkimusaihe voisi olla se, kuinka ensihoitajien kotiolot vaikuttavat työssä jaksamiseen fyysisellä, henkisellä kuin psyykkisellä tasolla ja löytyisikö näihin tukitoimia työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kolmantena jatkotutkimusaiheena esiin nousi se, olisiko työkuormittavuuden purkamisen apuna mahdollista järjestää säännöllistä työnohjausta.
Tiedot kerättiin hyödyntäen kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta, joka toteutettiin Webropol-kyselynä. Tutkimustulosten mukaan jokainen vastaajista kokee psyykkistä kuormittavuutta työssään. Vastanneista suurin osa kokee työnsä psyykkisesti kuormittavaksi melko usein tai joskus ja pienempi osa kokee sitä vain harvoin. Työkuormittavuuden purkamisen apuna vastanneet kokisivat työterveyspsykologin käynnit hyödyllisiksi ja suurin osa ilmoitti käyttävänsä työterveyspsykologin palveluita, mikäli siihen olisi mahdollisuus. Sukupuolella, iällä tai työvuosien pituudella ensihoidossa ei ollut merkitystä psyykkisen kuormituksen kokemisessa. Tuloksista myös ilmenee, että tarkkaa tietoa työterveyspsykologin hyödyistä ja avuista psyykkisen kuormituksen purkamiseen ei ensihoitajilla ole, vaikka tarvetta ja kysyntää olisi.
Psyykkisistä kuormitustekijöistä esiin nousi ensihoitajien vastauksissa pelko omasta turvallisuudesta, kielteinen tunnekuorma (avuttomuus, pelko, syyllisyys, turhautuminen), työn virheettömyyden vaatimus sekä vaikeat tilanteet potilaiden kanssa. Selkeästi eniten ja isoimpana psyykkisenä kuormitustekijänä näistä korostui pelko omasta turvallisuudesta.
Jatkotutkimusehdotuksena nousi esiin stigman vaikutus ensihoitajien mielipiteisiin työterveyspsykologin käyttämisestä. Toinen jatkotutkimusaihe voisi olla se, kuinka ensihoitajien kotiolot vaikuttavat työssä jaksamiseen fyysisellä, henkisellä kuin psyykkisellä tasolla ja löytyisikö näihin tukitoimia työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kolmantena jatkotutkimusaiheena esiin nousi se, olisiko työkuormittavuuden purkamisen apuna mahdollista järjestää säännöllistä työnohjausta.