Lean-tietopankin valmistus
Ostrovski, Janne (2024)
Ostrovski, Janne
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404278078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404278078
Tiivistelmä
Kirjoittaja on työskennellyt pitkään IT alalla. Työhistorian viimeiset 15 vuotta pitävät sisällään ohjelmistotuotantoa kahden eri suomalaisen yrityksen tuotekehitysyksiköissä. Agile- ja lean-pohjaiset toimintamallit ovat kirjoittajalle käytännöstä tuttuja. Kirjoittaja johti tämän opinnäytetyöprojektin työttömänä työnhakijana osana ammattikorkeakouluopintojaan vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla.
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tarkoitus oli aktivoida kirjoittajan lean-osaamista, saada hänet oppimaan uusia asioita agile- ja lean-maailmasta ja luoda hänelle työkalupakki osaamisen tueksi. Tarve työlle oli syntynyt projektia edeltäneenä kahtena vuotena, jolloin kirjoittaja ei päässyt ilmentämään lean-osaamistaan riittävästi. Kirjoittaja oli huolissaan, että uuden oppiminen oli tyrehtynyt ja aiempi osaaminen alkoi näivettyä.
Projektin tiedonhankintamenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Autoetnografia liittyy tutkimukseen, jossa tutkija tutkii ilmiötä liittyen omaan itseensä tai läheisiinsä. Hän on tutkittavan ilmiön alkuperäinen ja keskeinen informantti. Autoetnografisessa kirjoituksessa tulee esille kolme osatekijää: oma näkemys, kulttuurillinen näkemys ja tarinallinen näkemys. Työ painottui tarinalliseen näkemykseen. Tarinallinen näkemys osana päiväkirjamuotoista kirjoitusta voi luoda empatiaa lukijoissa. Tämän lisäksi aineistoa kerättiin havainnoinnilla, muistiinpanoilla, aivoriihellä ja eri lähteiden dokumentaatioista.
Projekti kesti 15 viikkoa, joka oli jaettu viiteen kolmen viikon seurantajaksoon. Seurantajaksojen pääteemat olivat rutiinien luonti, lean software development, lean-työkalut, ajankohtainen tutkimus ja tietopankin käytettävyyden ja sisällön parannus. Tämä raportti oli elävä asiakirja, jota täydennettiin jokaisena raportointipäivänä. Seurantajakson päätyttyä raportti käytiin läpi opinnäytetyön ohjaustapaamisessa, joka toi esille parannuskohteita kirjoituksiin.
Projekti lähti liikkeelle ajatuksesta, että kirjoittaja luo itselleen wiki tyylisen MS OneNote muistikirjan, joka toimisi hänelle, ja mahdollisesti myös muille, lean-tietopankkina. Tavoitteena oli ilmentää muistikirjassa kirjoittajan oma tulkinta aiheeseen, tuoda esiin aiheen perusteita ja johdattaa lukija linkkien ja viittauksien kautta lisätiedonlähteille. Projekti päättyi ajatukseen, että kirjoittaja on itse lean-tietopankki. Projektin aikana luotu muistikirja korvaantui tällä raportilla, uudella huoneentaululla, MS PowerPoint esityksellä ja joukolla uusia kirjoja kirjoittajan kirjahyllyssä.
Projekti loi kirjoittajalle uuden osaamispohjan lean-aiheeseen. Projekti avasi kirjoittajalle tiet uuden oppimisille ja uudisti aiempaa osaamista. Projekti vahvisti kirjoittajan kulttuurikompetenssia itämaisiin kulttuureihin liittyen ja muokkasi kirjoittajan työidentiteettiä. Kirjoittaja omaksui PDCA-syklin ja sitä myöten tieteellisen lähestymistavan ongelmanratkaisuun, itsensä kehittämiseen ja innovointiin.
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tarkoitus oli aktivoida kirjoittajan lean-osaamista, saada hänet oppimaan uusia asioita agile- ja lean-maailmasta ja luoda hänelle työkalupakki osaamisen tueksi. Tarve työlle oli syntynyt projektia edeltäneenä kahtena vuotena, jolloin kirjoittaja ei päässyt ilmentämään lean-osaamistaan riittävästi. Kirjoittaja oli huolissaan, että uuden oppiminen oli tyrehtynyt ja aiempi osaaminen alkoi näivettyä.
Projektin tiedonhankintamenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Autoetnografia liittyy tutkimukseen, jossa tutkija tutkii ilmiötä liittyen omaan itseensä tai läheisiinsä. Hän on tutkittavan ilmiön alkuperäinen ja keskeinen informantti. Autoetnografisessa kirjoituksessa tulee esille kolme osatekijää: oma näkemys, kulttuurillinen näkemys ja tarinallinen näkemys. Työ painottui tarinalliseen näkemykseen. Tarinallinen näkemys osana päiväkirjamuotoista kirjoitusta voi luoda empatiaa lukijoissa. Tämän lisäksi aineistoa kerättiin havainnoinnilla, muistiinpanoilla, aivoriihellä ja eri lähteiden dokumentaatioista.
Projekti kesti 15 viikkoa, joka oli jaettu viiteen kolmen viikon seurantajaksoon. Seurantajaksojen pääteemat olivat rutiinien luonti, lean software development, lean-työkalut, ajankohtainen tutkimus ja tietopankin käytettävyyden ja sisällön parannus. Tämä raportti oli elävä asiakirja, jota täydennettiin jokaisena raportointipäivänä. Seurantajakson päätyttyä raportti käytiin läpi opinnäytetyön ohjaustapaamisessa, joka toi esille parannuskohteita kirjoituksiin.
Projekti lähti liikkeelle ajatuksesta, että kirjoittaja luo itselleen wiki tyylisen MS OneNote muistikirjan, joka toimisi hänelle, ja mahdollisesti myös muille, lean-tietopankkina. Tavoitteena oli ilmentää muistikirjassa kirjoittajan oma tulkinta aiheeseen, tuoda esiin aiheen perusteita ja johdattaa lukija linkkien ja viittauksien kautta lisätiedonlähteille. Projekti päättyi ajatukseen, että kirjoittaja on itse lean-tietopankki. Projektin aikana luotu muistikirja korvaantui tällä raportilla, uudella huoneentaululla, MS PowerPoint esityksellä ja joukolla uusia kirjoja kirjoittajan kirjahyllyssä.
Projekti loi kirjoittajalle uuden osaamispohjan lean-aiheeseen. Projekti avasi kirjoittajalle tiet uuden oppimisille ja uudisti aiempaa osaamista. Projekti vahvisti kirjoittajan kulttuurikompetenssia itämaisiin kulttuureihin liittyen ja muokkasi kirjoittajan työidentiteettiä. Kirjoittaja omaksui PDCA-syklin ja sitä myöten tieteellisen lähestymistavan ongelmanratkaisuun, itsensä kehittämiseen ja innovointiin.