Sosiaalisen median negatiiviset vaikutukset nuorten mielenterveyteen: tukikeinojen tärkeys : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Ajanto, Erika (2024)
Ajanto, Erika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404288162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404288162
Tiivistelmä
Lasten ja nuorten mielenterveysoireilu on puhuttanut viime aikoina. Sosiaalisen median, internetin ja digipelien käyttö on lisääntynyt voimakkaasti. On esitetty, että nämä kehityskulut ovat yhteydessä lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin. Tämä opinnäytetyö käsittelee sosiaalisen median negatiivisia vaikutuksia nuorten mielenterveyteen ja esittää nuorten tukikeinojen tärkeyttä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön aineisto koottiin systemaattisesti tieteellisten tutkimusten pohjalta käyttäen kolmea kansainvälistä tietokantaa: Cinahl, Pubmed ja Proquest Central. Tieteellisiä tutkimuksia haettiin myös kotimaisesta tietokannasta Medic. Suunnitellun tiedonhaun tuloksena valikoitui kahdeksan tutkimusartikkelia. Valitut kahdeksan tutkimusartikkelia analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että sosiaalinen media vaikuttaa monin tavoin nuorten mielenterveyteen, tarjoten hyötyjä mutta aiheuttaen myös vakavia riskejä. Sosiaalinen media aiheuttaa nuorissa tunteiden vuoristorataa, erityisesti visuaalisesti painottuvilla alustoilla kuten Instagramissa, Snapchatissa ja Tik Tokissa. Tulokset korostavat, kuinka sosiaalinen media voi altistaa nuoria vakaville mielenterveysongelmille, kuten kyberkiusaamiselle, häirinnälle ja itsetuhoiselle käyttäytymiselle, mikä voi johtaa lisääntyneeseen ahdistukseen, masennukseen ja suisidaalisuuteen. Nuoret saattavat omaksua itsetuhoista käyttäytymistä sosiaalisen median videoista. Tämä osoittaa sen, että sosiaalinen media voi vakavimmillaan vaikuttaa nuorten suisidaaliseen ajatteluun ja käyttäytymiseen.
On välttämätöntä, että aikuiset, kuten vanhemmat, opettajat ja mielenterveysammattilaiset, ymmärtävät nämä vaikutukset ja tarjoavat tietoista tukea, mukaan lukien opetusta terveellisistä median käyttötavoista. Tehokkaiksi tukikeinoiksi on osoittautunut perheterapiat ja kognitiiviset terapiat, jotka kuitenkin vaativat lisää tutkimusta tehokkuutensa varmistamiseksi.
Tulevaisuudessa aiheen moniulotteinen tutkiminen voisi tarjota arvokasta tietoa siitä, miten nuoria tuetaan konkreettisesti. Jotta voidaan tukea nuorten mielenterveyttä näiltä haitoilta, tarvitaan myös lisäkoulutusta terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön aineisto koottiin systemaattisesti tieteellisten tutkimusten pohjalta käyttäen kolmea kansainvälistä tietokantaa: Cinahl, Pubmed ja Proquest Central. Tieteellisiä tutkimuksia haettiin myös kotimaisesta tietokannasta Medic. Suunnitellun tiedonhaun tuloksena valikoitui kahdeksan tutkimusartikkelia. Valitut kahdeksan tutkimusartikkelia analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että sosiaalinen media vaikuttaa monin tavoin nuorten mielenterveyteen, tarjoten hyötyjä mutta aiheuttaen myös vakavia riskejä. Sosiaalinen media aiheuttaa nuorissa tunteiden vuoristorataa, erityisesti visuaalisesti painottuvilla alustoilla kuten Instagramissa, Snapchatissa ja Tik Tokissa. Tulokset korostavat, kuinka sosiaalinen media voi altistaa nuoria vakaville mielenterveysongelmille, kuten kyberkiusaamiselle, häirinnälle ja itsetuhoiselle käyttäytymiselle, mikä voi johtaa lisääntyneeseen ahdistukseen, masennukseen ja suisidaalisuuteen. Nuoret saattavat omaksua itsetuhoista käyttäytymistä sosiaalisen median videoista. Tämä osoittaa sen, että sosiaalinen media voi vakavimmillaan vaikuttaa nuorten suisidaaliseen ajatteluun ja käyttäytymiseen.
On välttämätöntä, että aikuiset, kuten vanhemmat, opettajat ja mielenterveysammattilaiset, ymmärtävät nämä vaikutukset ja tarjoavat tietoista tukea, mukaan lukien opetusta terveellisistä median käyttötavoista. Tehokkaiksi tukikeinoiksi on osoittautunut perheterapiat ja kognitiiviset terapiat, jotka kuitenkin vaativat lisää tutkimusta tehokkuutensa varmistamiseksi.
Tulevaisuudessa aiheen moniulotteinen tutkiminen voisi tarjota arvokasta tietoa siitä, miten nuoria tuetaan konkreettisesti. Jotta voidaan tukea nuorten mielenterveyttä näiltä haitoilta, tarvitaan myös lisäkoulutusta terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille.