Asiakkaan häiriökäyttäytymisen ja väkivallan vaikutus mielenterveys- ja päihdehoidon ammattilaisten työhyvinvointiin

Abstract

Samaa tarkoittavat häiriökäyttäytymisen ja aggressiivisen käyttäytymisen käsitteet sekä väkivalta vaikuttavat monella tapaa mielenterveys- ja päihdehoidon ammattilaisten työhyvinvointiin. Häiriökäyttäytymisessä ja aggressiivisessa käyttäytymisessä on käytöshäiriöisyyden ja persoonallisuushäiriöisyyden piirteitä, lisäksi impulsiivisuus on kuvaavaa molemmille käsitteille.

Psykiatrisessa hoidossa ilmenevää häiriökäyttäytymistä ja väkivaltaa pidetään yleisenä, mutta erot muihin erikoisaloihin, kuten akuuttihoitotyöhön, ensihoitotyöhön, vammaistyöhön ja geriatriaan ovat pienet. Verbaalista väkivaltaa mielenterveystyössä esiintyy itse asiassa vähemmän kuin edellä mainituissa hoitotyön ympäristöissä. Psykiatriset hoitajat kokevat potilaan väkivallalle altistumisen seurauksena terveytensä ja työkykynsä huonoksi ja vaikutukset työhyvinvointiin koetaan heikentävänä. Kuitenkin esimerkiksi suomalaiset psykiatriset sairaanhoitajat kohtaamastaan potilaan väkivallasta huolimatta kokevat psyykkisen vointinsa parempana kuin somaattisen puolen sairaanhoitajat.

Aggressio ja häiriökäyttäytyminen ei kuntouttavan toiminnan piirissä ole yhteydessä alanvaihtoa-ikeisiin. Kiinalainen tutkimus toteaa maansa sairaanhoitajien kohtaavan epäkohtia työssään muun muassa potilaan väkivaltaisuuden kautta, mutta kokonaisuudessaan työhyvinvointi koetaan hyväksi.

Mielenterveys- ja päihdealan häiriökäyttäytyminen ja väkivalta heikentää ammattilaisten työhyvinvointia vaikuttamalla yksilön ja yhteisön voimavaroihin heikentävästi: yksilön terveys, työkyky ja moraali alenevat, työyhteisössä ilmenee sairauspoissaoloja, varhaista eläköitymistä, ilmapiirin huonontumista ja tuottavuuden laskua. Ammattilaisten työhyvinvointi asiakkaan häiriökäyttäytymistä ja väkivaltaa kohtaan koostuu yksilön, työyhteisön ja johtamisen ammattitaidon voimavaroista.

Aineistolähtöisen induktiivisen metodin avulla tutkimuskysymykseen vastattiin muodostamalla saadusta aineistosta yhtenäinen kokonaisuus. Kirjallisuuskatsauksen tutkimusartikkelit ovat peräisin elektronisista tietokannoista (PubMed, Cinahl with Full Text, Terveysportti, Medic) sekä OULA-FINNA:sta, joka on Oulun yliopiston painettujen kokoelmien ja e-aineistojen hakupalvelu. Lisäksi suoritettiin käsihaku Oulun yliopiston Sosiaali- ja terveysalan kirjastosta.